Rurik | |
---|---|
Jaroslav I Viisaan sinetti |
|
Perustaja | Rurik |
Viimeinen hallitsija | Vasili IV |
Perustamisvuosi | 862 |
Hajoaminen | 1610 |
Kansallisuus | venäläinen |
Rurikin dynastia (ven. Династия Рюриковичей, Dinastija Rjurikovitšei) oli hallitsijasuku, johon kuului ruhtinaita, suuriruhtinaita ja myöhemmin tsaareja Moskovassa ja kuninkaita Galitsiassa 800–1600-luvuilla. Heidän uskottiin olleen myyttisen Rurik-viikingin jälkeläisiä.
Myöhemmin dynastia hajosi useisiin sukuihin. Useimmat dynastian hallitsijoista hallitsivat Kiovan Rusia ja sen romahdettua useita sen jälkeisiä ruhtinaskuntia. Toinen haara, jotka olivat Rostislav Mihailovitšin jälkeläisiä, olivat paaneja eli ruhtinaita Unkarissa. Osa Rurikin dynastiaan kuuluvista hallitsi Liettuan suuriruhtinaskuntaa ja julisti valtansa ulottuvan Bulgariaan (Rostislav Mihailovitš) ja olivat Georgian kuningaskunnan, Itävallan herttuakunnan ja Steiermarkin kanssahallitsijoita. He myös saattoivat hallita Suur-Permin ruhtinaskuntaa ja Suur-Määriä.
Hallitsijasuvun viimeiset hallitsijat olivat Venäjän tsaarit Fjodor I ja Vasili Šuiski. Dynastia hajosi 1600-luvun alussa.lähde?