Rurikin dynastia

Rurik
Jaroslav I Viisaan sinetti
Jaroslav I Viisaan sinetti
Perustaja Rurik
Viimeinen hallitsija Vasili IV
Perustamisvuosi 862
Hajoaminen 1610
Kansallisuus venäläinen
Dynastian perustaja Rurik ja hänen veljensä saapuvat Laatokankaupunkiin. Apollinari Vasnetsovin (1856–1933) maalaus.

Rurikin dynastia (ven. Династия Рюриковичей, Dinastija Rjurikovitšei) oli hallitsijasuku, johon kuului ruhtinaita, suuriruhtinaita ja myöhemmin tsaareja Moskovassa ja kuninkaita Galitsiassa 800–1600-luvuilla. Heidän uskottiin olleen myyttisen Rurik-viikingin jälkeläisiä.

Myöhemmin dynastia hajosi useisiin sukuihin. Useimmat dynastian hallitsijoista hallitsivat Kiovan Rusia ja sen romahdettua useita sen jälkeisiä ruhtinaskuntia. Toinen haara, jotka olivat Rostislav Mihailovitšin jälkeläisiä, olivat paaneja eli ruhtinaita Unkarissa. Osa Rurikin dynastiaan kuuluvista hallitsi Liettuan suuriruhtinaskuntaa ja julisti valtansa ulottuvan Bulgariaan (Rostislav Mihailovitš) ja olivat Georgian kuningaskunnan, Itävallan herttuakunnan ja Steiermarkin kanssahallitsijoita. He myös saattoivat hallita Suur-Permin ruhtinaskuntaa ja Suur-Määriä.

Hallitsijasuvun viimeiset hallitsijat olivat Venäjän tsaarit Fjodor I ja Vasili Šuiski. Dynastia hajosi 1600-luvun alussa.lähde?


From Wikipedia, the free encyclopedia · View on Wikipedia

Developed by razib.in