Sahan tasavalta

Sahan tasavalta Саха Өрөспүүбүлүкэтэ1 Республика Саха (Якутия)2
Lippu	Vaakuna
Sahan tasavalta Venäjän federaation kartalla
Koordinaatit: 62.0278°N, 129.7313°E (Jakutsk)
Valtio	Venäjä
Tasavalta	Sahan tasavalta
Perustettu	ASNT 27. huhtikuuta 1922
SNT + suvereenisuusjul.	27. syyskuuta 1990
Tasavalta	1991
Hallinto
– hallinnollinen keskus	Jakutsk (269 601 as.)[1]
– suurin kaupunki	Jakutsk
– tasavallan päämies	Aisen Nikolajev[2]
– hallituksen puheenjohtaja	Kirill Bytškov
Pinta-ala	3 103 200 km²
Väkiluku (2010)  ([1])	958 528
– väestötiheys	0,3 as./km²
Kielet	jakuutti, venäjä, pohjoisessa paikoin alkuperäiskansojen kielet[3]
BKT (2010)	384 725,9 milj. RUB[4] (eli 1,03 % Venäjän BKT:stä)
– asukasta kohti	401 372 RUB, noin 9 833 EUR[5] (eli 153 % Venäjän keskiarvotasosta)
Aikavyöhyke	UTC+9/+11 (MSK+6/+8)lähde?
Symbolit
– lippu	Sahan tasavallan lippu
– vaakuna	Sahan vaakuna
– kansallislaulu	Sahan kansallishymni
Lyhenteet
– rekisterikilven tunnus	14
– ISO 3166	RU-SA
www.sakha.gov.ru
1 Jakuutinkielinen nimi – Saha Respublikata 2 Venäjänkielinen nimi – Respublika Saha (Jakutija)
Infobox OK

Saha eli Jakutia (jak. Саха Өрөспүүбүлүкэтэ, Saha Öröspyybylykete, ven. Республика Саха (Якутия), Respublika Saha (Jakutija)) on Venäjän federaatioon kuuluva tasavalta Pohjois-Aasiassa Itä-Siperian keski- ja pohjoisosassa. Manneralueen lisäksi tasavaltaan kuuluvat Uuden-Siperian saaret Pohjoisella jäämerellä.

Sahan alue on historiansa aikana ollut jakuuttien hallitsema 1600-luvun alkupuolelle asti, jolloin Venäjä alkoi valloittaa aluetta. Neuvostoliitossa alueesta muodostettiin vuonna 1922 Jakuuttien autonominen sosialistinen neuvostotasavalta, josta Neuvostoliiton hajotessa syntyi nykyinen Sahan tasavalta. Merkittäviä tapahtumia ovat olleet jakuutteihin kohdistuneet poliittiset vainot, teollistuminen, venäläisen väestön muutto alueelle, suvereenisuus ja markkinatalouteen siirtyminen.

Pinta-alaltaan laajan ja harvaan asutun Sahan väestö on keskittynyt jokilaaksoihin, varsinkin maan keskiosaan. Alueen ilmasto on yksi maailman ankarimmista. Suurimmat etniset ryhmät ovat jakuutit (45,5 %) ja venäläiset (41,2 %). Virallisia kieliä ovat jakuutti ja venäjä. Sahalla on mittavat luonnonvarat, muun muassa timantteja, jalometalleja, kivihiiltä, öljyä ja kaasua. Saha on pinta-alaltaan maailman suurin itsehallintoalue ja se kuuluu Pohjoisen alueen neuvostoon. Läheiset suhteet Sahalla on eräisiin Keski-Aasian maihin, Japaniin sekä Venäjän federaation muista tasavalloista etenkin Tatarstaniin.

1. ↑ ^{a b} Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä RuCensus2010vol1.11 ei löytynyt
2. ↑ Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä roscongress ei löytynyt
3. ↑ Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä SahaPerustuslaki ei löytynyt
4. ↑ Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä BKT-RU-19982010 ei löytynyt
5. ↑ Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä RUBtoEUR2010-12-31 ei löytynyt