Sairaanhoitaja | |
---|---|
Sairaanhoitaja työssään |
|
Tyyppi | Ammatti |
Toimiala | Terveydenhuolto |
Koulutus | Ammattikorkeakoulu |
Työpaikka | eri tehtävissä sekä yksityisillä että julkisillalla työnantajilla |
Lähinimikkeitä | Apulaisosastonhoitaja, Bioanalyytikko, Ensihoitaja, Fysioterapeutti, Kätilö, Lähihoitaja, Osastonhoitaja, Röntgenhoitaja, Terveydenhoitaja, Toimintaterapeutti |
Sairaanhoitaja (AMK) (lyhenne sair.hoit. tai SH[1]) on hoitotyön ammattikorkeakoulututkinto.[2] Koulutus tapahtuu ammattikorkeakoulussa hoitotyön koulutusohjelmassa. Opintojen laajuus on 210 opintopistettä ja ohjeellinen kestoaika 3,5 vuotta. Sairaanhoitajan pätevyyden saavat myös pidemmän koulutuksen suorittavat kätilöt, terveydenhoitajat ja ensihoitajat.[3] Englanninkielinen sairaanhoitajatutkinto eri ammattikorkeakouluissa on Degree Programme in Nursing.[4][5][6][7][8]
Ulkomailla esimerkiksi Saksassa koulutus toteutetaan oppisopimuskoulutuksena yliopistollisessa sairaalassa sekä sen yhteydessä toimivassa oppilaitoksessa.[9] Englannissa,[10] Espanjassa, Italiassa,[11] Japanissa ja Kiinassa koulutus tapahtuu yliopistoissa.[12] Portugalissa sairaanhoitajakoulutus on ammattikorkeakouluissa, Slovakiassa ja Tšekissä korkeakouluissa[13] sekä Venäjällä sairaanhoitajien peruskoulutus tapahtuu lääketieteellisissä oppilaitoksissa.[14]
Maailman terveysjärjestön (WHO) mukaan maailmassa on yhteensä alle 28 miljoonaa sairaanhoitajaa. Järjestön arvion mukaan sairaanhoitajia tulisi olla 5,9 miljoonaa enemmän, koska pula sairaanhoitajista on maailmanlaajuinen.[15] WHO julisti vuoden 2020 sairaanhoitajien ja kätilöiden juhlavuodeksi. Se korosti maailmanlaajuisena sairaanhoitajien päivänä 12. toukokuuta 2020, että sairaanhoitajien työpanos on erittäin tärkeä taistelussa koronaviruspandemiaa vastaan. He ovat toimivan terveydenhuoltojärjestelmän edellytys. Sairaanhoitajat ovat työskennelleet maailmanlaajuisesti myös muun muassa isorokon hävittämiseksi sekä äitiys- ja lapsikuolleisuuden vähentämiseksi. Useissa maissa sairaanhoitajat eivät kuitenkaan nauti arvostusta, ovat alipalkattuja ja heitä ei ole riittävästi edustettuina johtoasemissa. Kansainvälisesti sairaanhoitajien työturvallisuutta ei ole turvattu riittävästi esimerkiksi riittävillä suojavarusteilla. WHO:n johtaja Tedros Adhanom Ghebreyesus vetosi sairaanhoitajien päivänä maailman maihin, että ne varmistavat sairaanhoitajien työturvallisuuden ja terveyden. Myös sairaanhoitajien riittävän palkan, sairauslomien, terveysvakuutusten sekä mielenterveyspalveluiden puolesta vedottiin. Heitä tulee kunnioittaa sekä heitä tulee olla edustettuina riittävästi alan johtotehtävissä ohjaamassa terveyspolitiikkaa sekä alan rahoitusta.[16]
Sairaanhoitajat voivat toimia eri tehtävissä kliinisessä työssä erikoissairaanhoidon eri erikoisaloilla, perusterveydenhuollossa, avoterveydenhuollossa, kotisairaanhoidossa, ensihoidossa, kouluterveydenhuollossa, yksityissektorilla, järjestöissä, vankeinhoidossa, puolustusvoimissa tai kansainvälisissä tehtävissä. Sairaanhoitajia toimii myös muissa tehtävissä kuten asiantuntijatehtävissä, kouluttajina, kehittämistyössä, tutkimustyössä, luottamus- ja työsuojelutehtävissä, esimiestehtävissä tai politiikassa.[17]