Saksan Uusi-Guinea Deutsch-Neuguinea |
|
---|---|
1884–1919 |
|
Valtiomuoto | Saksan siirtomaa |
Keisari |
|
Pääkaupunki |
Herbertshöhe Simpsonhafen (vuoden 1910 jälkeen) |
Pinta-ala | |
– yhteensä | 249 500 km² |
Historia | |
– kolonisaatio | 3. marraskuuta 1884 |
– Versailles’n rauha | 28. kesäkuuta 1919 |
Viralliset kielet | saksa |
Kielet | austronesialaiset kielet, papuakielet, unserdeutsch |
Valuutta | kultamarkka |
Edeltäjä | Espanjan Itä-Intia |
Seuraajat |
Brittiläiset Solomonsaaret Naurun mandaatti Uuden-Guinean territorio |
Saksan Uusi-Guinea (saks. Deutsch-Neuguinea) oli Saksan siirtomaaimperiumin ensimmäinen osa. Se oli protektoraattina vuodesta 1884 vuoteen 1914, jolloin se joutui Australian joukoille ensimmäisen maailmansodan puhjettua. Se käsitti Uuden-Guinean koillisosan sekä useita lähellä sijaitsevia saariryhmiä. Saksan Uuden-Guinean alue ja läheiset Bismarckinsaaret ovat nyt osa Papua-Uutta-Guineaa. Saksan Uuden-Guinean Mikronesian saaria hallitaan nykyään Mikronesian liittovaltiona, Marshallinsaarina, Nauruna, Pohjois-Mariaaneina sekä Palauna.
Siirtomaan mannerosa Kaiser-Wilhelms-Land muodostettiin Uuden-Guinean kaakkoisosasta. Kaiser-Wilhelms-Landin itäpuolella sijaitsevat saaret nimettiin Bismarckinsaariksi ja kaksi suurinta saarta saivat nimekseen Neu-Pommern (”Uusi-Pommeri”, nykypäivän Uusi-Britannia) ja Neu-Mecklenburg (”Uusi-Mecklenburg”, nykypäivän Uusi-Irlanti).[1]
Saksan Uuden-Guinean maapinta-ala oli 249 500 neliökilometriä.[2]