Back Сала (камуна) Byelorussian Сала (камуна) BE-X-OLD Сала (община) Bulgarian Sala kommun CEB Sala kommun Danish Sala (Gemeinde) German Sala Municipality, Sweden English Sala (komunumo) Esperanto Municipio de Sala (Suecia) Spanish Sala udalerria Basque
| Salan kunta | |
|---|---|
 vaakuna |
|
 |
|
| Valtio |
 Ruotsi |
| Lääni | Västmanlandin lääni |
| Maakunta | Västmanland ja Uplanti |
| Keskustaajama | Sala |
| Kuntakoodi | 1981 |
| Pinta-ala ([1]) | |
| – Maa | 1 166,83 km² |
| Väkiluku (31.12.2021) ([2]) | 22 998 |
| – Väestötiheys | 19,7 as./km² |
Salan kunta (ruots. Sala kommun) on Västmanlandin läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Västmanlandiin ja Uplantiin. Kunnan keskustaajama on Sala.[3]
Kunnan maapinta-ala on 1 166,83 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 22 998 henkeä (31.12.2021).[2]
Sala on Taalainmaan ja Salan–Oxelösundin rautateiden solmukohta. Sala kuuluu pääosin Västmanlandin maakuntaan, mutta Sågan-joesta itään oleva alue kuuluu Uplantiin. Sala on tunnettu ennen muuta hopeakaivoksestaan, joka oli syynä Salan kaupungin perustamiseen. Kaivoksella on ollut suuri merkitys Ruotsin taloudelle. Salan kunta on myös merkittävää maatalousaluetta.
Taiteilija Ivan Aguéli (1869–1917) syntyi Salassa.
Vuonna 2007 kunnassa oli 279,37 km² peltoa,[4] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[5] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 23,8 prosenttia kunnan maapinta-alasta.
- ↑ a b Kommunarealer den 1 januari 2016 (km²) (XLSX) Statistiska centralbyrån. Viitattu 12.6.2016. (ruotsiksi)
- ↑ a b Folkmängden efter region, civilstånd, ålder och kön. År 1968 - 2021 Statistiska centralbyrån. Viitattu 19.5.2022. (ruotsiksi)
- ↑ Sala Nationalencyklopedin. NE Nationalencyklopedin AB. Arkistoitu 17.8.2016. Viitattu 5.7.2016.
- ↑ Åkerarealens användning efter kommun och gröda. År 1981, 1985, 1989-1995, 1999-2007 25.11.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Land- och vattenareal per den 1 januari efter region och arealtyp (uppdateras ej). År 2000-2011 9.3.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)