Back Samojeedse tale Afrikaans Samojedische Sprachen ALS لغات سامودية Arabic Llingües samoyedes AST Samodi dilləri Azerbaijani سامودی دیللری AZB Самодий телдәре Bashkir Samuodu kalbas BAT-SMG Самадыйскія мовы Byelorussian Самадыйскія мовы BE-X-OLD

Samojedikielet

Samojedikielten (punainen) likimääräinen levinneisyys 1600-luvulla (viivoitus) ja puhuma-alueet 1900-luvun lopulla (yhtenäinen väritys). Samojedikielten puhuma-alueet näyttävät kartalla hyvinkin laajoilta, mutta käytännössä kieliä puhutaan yksittäisissä kylissä, jotka sijaitsevat eri puolilla tuota laajaa aluetta[1]. On myös hyvin tavallista, että yhdessä kylässä puhutaan useita, myös eri kielikuntiin kuuluvia kieliä[1].

Samojedikielet ovat perinteisen, muiden muassa M. A. Castrénin edustaman, käsityksen mukaan uralilaisten kielten toinen päähaara suomalais-ugrilaisten kielten ohella tai uudemman käsityksen mukaan yksi uralilaisten kielten seitsemästä tai yhdeksästä päähaarasta. Samojedikieliä tutkivaa fennougrisiikan haaraa kutsutaan samojedologiaksi ja alan tutkijaa samojedologiksi[2][3].

Samojedikielten puhuma-alat 2010-luvulla.

Samojedikieliä puhuu noin 30 000 ihmistä pohjoisella Venäjällä Uralin molemmin puolin viidellä eri maantieteellisellä alueella: Nenetsiassa, Hanti-Mansiassa, Jamalo-Nenetsiassa, Taimyriassa sekä Kuolan niemimaan itäosassa.

  1. ↑ a b Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä :0 ei löytynyt
  2. ↑ DSpace helda.helsinki.fi. Viitattu 2.2.2024.
  3. ↑ Etusivu kansallisbiografia.fi. Viitattu 2.2.2024.
From Wikipedia, the free encyclopedia · View on Wikipedia

Developed by Tubidy