Sardelli | |
---|---|
Uhanalaisuusluokitus | |
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
Yläluokka: | Luukalat Osteichthyes |
Luokka: | Viuhkaeväiset Actinopterygii |
Lahko: | Sillikalat Clupeiformes |
Heimo: | Sardellit Engraulidae |
Suku: | Engraulis |
Laji: | encrasicolus |
Kaksiosainen nimi | |
Engraulis encrasicolus |
|
Katso myös | |
Sardelli (Engraulis encrasicolus) on 12–20 cm pitkä planktonia syövä Atlantin itärannikon sillikala. Se elää Etelä-Norjan ja Etelä-Afrikan välisellä alueella ja myös Välimeressä, Pohjanmeressä ja Mustassameressä.[2]
Sardelli eroaa muista sillikaloista muun muassa leukojen muodossa: yläleuka on alaleukaa pidempi. Laji vaatii tietyn suolapitoisuuden pystyäkseen lisääntymään, joten Itämeressä sitä on tavattu vain harvoja yksilöitä. Kutu alkaa, kun vesi on saavuttanut noin 12 °C:n lämpötilan, eli Portugalin rannikolla maaliskuussa, ja päättyy Pohjanmeressä kesäkuussa. Poikaset kuoriutuvat 3–4 päivän kuluttua ja ovat aluksi läpikuultavia.
Sardellit kuuluvat maailman tärkeimpiin ruokakaloihin. Huippuvuosina 1980-luvulla sitä pyydettiin yli 800 000 tonnia vuodessa. Tärkeimpiä pyyntialueita ovat Välimeri ja Mustameri.[3]
Sardellia käytetään Euroopassa suolattuna, öljyyn säilöttynä maustekalana, johon voidaan viitata termillä anjovis (ransk. Anchois, ital. Acciuga, engl. Anchovy). Tätä ei kuitenkaan pidä sekoittaa Pohjoismaissa anjoviksena tunnettuun kilohailista valmistettuun maustekalasäilykkeeseen.[4]