Sefardijuutalaiset

Sefardijuutalaiset
יהדות ספרד (Yahadut Sefarad)
Merkittävät asuinalueet  Israel 2,5–3 miljoonaa  Ranska 300 000–400 000  Yhdysvallat 200 000–300 000  Argentiina 50 000  Turkki 20 000
Kielet	heprea, ranska, englanti, espanja, portugali, ladino, juutalaisportugali, juutalaiskatalaani
Uskonnot	juutalaisuus
Infobox OK

Osa artikkelisarjaa
Juutalaisuus
Uskonto Jumala Nimet 613 käskyä Halakha Kabbala Košer Messias Nooan liitto Valittu kansa
Tekstit Tanak Toora Nevi’im Ketuvim Talmud Mišna Gemara Midraš Tosefta Targum Zohar
Perinteet Bar mitsva Berit mila Cheder Hevra kaddiša Ješiva Kipa Menora Mezuza Mikve Pidjon haben Rukoukset Šema Israel Amida Kaddiš Minjan Birkat hamazon Havdala Sapatti Šofar Tallit Tefillin Tzedaka Zeved habat
Pyhät paikat Kaupungit Jerusalem Safed Hebron Tiberias Synagoga Jerusalemin temppelit Ilmestysmaja
Historia Abraham Iisak Jaakob Mooses Aaron Daavid Salomo Israelin kuningaskunta Juudan kuningaskunta Babylonin vankeus 1. juutalaissota 2. juutalaissota Haskala Alija Nyky-Israel Arabien–Israelin konflikti
Suuntaukset Ortodoksinen Haredit Hasidismi Moderni Konservatiivinen Reformistinen Karaiitit Rekonstruktionistinen Humanistinen
Muuta Juutalaiset Sionismi Antijudaismi Antisemitismi Pogromit Holokausti Daavidintähti Juutalainen filosofia Juhlapäivät Roš hašana Jom kippur Sukkot Pesah Šavuot Purim Hanukka Kohen Juutalaisuuden kritiikki Posek Rabbi Rebbe
n k m

Sefardijuutalaiset (hepreaa, sefardim) ovat yksi juutalaisten diasporassa muodostuneista alaryhmistä. Iberian niemimaalle asettui antiikin aikana juutalaisia, ja keskiajalla heidän kulttuurinsa kukoisti muslimien valtaamassa Espanjassa. Kristittyjen vallattua niemimaan muslimeilta takaisin 1490-luvulla kristinuskoon kääntymättömät juutalaiset karkotettiin. Sefardit asettuivat muualle Välimeren ympäristöön sekä muun muassa Alankomaihin. 1900-luvulla suurimmat asutuskeskittymät siirtyivät Israeliin, Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan ja Ranskaan.

Sefardit ovat ylläpitäneet alkujaan Lähi-idässä muodostuneen juutalaisen kansan kulttuuria ja uskontoa,^[1] mutta kehittäneet diasporan aikana myös omia, muiden juutalaisryhmien tavoista erottuvia perinteitään.^[2][3] Sefardiyhteisössä esimerkiksi kehittyi ladinon kieli.

Laajemmin ymmärrettynä sefardijuutalaisiksi mielletään myös erilliseen juutalaisten diasporaryhmään kuuluvat mizrahit.

1. ↑ Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä :10 ei löytynyt
2. ↑ Types of Jews My Jewish Learning. Viitattu 21.12.2020. (englanti)
3. ↑ Schoenberg, Shira: Ashkenazim Jewish Virtual Library. Viitattu 21.12.2020. (englanniksi)