Seikkailukas Simplicissimus | |
---|---|
Der abenteuerliche Simplicissimus | |
Ensipainoksen nimiösivu, 1669 |
|
Alkuperäisteos | |
Kirjailija | Hans Jacob Christoffel von Grimmelshausen |
Kieli | saksa |
Genre | veijariromaani |
Julkaistu | 1669 (oik. 1668) |
Suomennos | |
Suomentaja | Werner Anttila |
Kustantaja | Karisto |
Julkaistu | 1950, 2. uud. p. 1975, 3. p. 1981 |
Ulkoasu | sidottu |
Sivumäärä | 738 (osat 1 ja 2) |
Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta |
Seikkailukas Simplicissimus: rehevän vallaton kuvaus kolmikymmenvuotisen sodan ajoilta (Der abenteuerliche Simplicissimus) on vuonna 1668 ilmestynyt Hans Jacob von Grimmelshausenin kolmikymmenvuotisen sodan aikaan sijoittuva veijariromaani, jonka päähenkilö on Simplicissimus.[1]
Teoksen on suomentanut Werner Anttila, ja se ilmestyi suomeksi vuonna 1950 Kariston kustannuksella. Suomennoksen ensimmäinen painos ilmestyi kahtena niteenä, toinen, tarkistettu painos ilmestyi yhtenä niteenä vuonna 1975, kolmas painos 1981.[2]
Kirjan todellinen kirjoittaja – Grimmelshausen – paljastui vasta 150 vuotta sen ilmestymisen jälkeen. Loppuun on Grimmelshausen liittänyt jälkisanat, joissa hän uskottelee lukijalle, että kirjan on kirjoittanut salanimellä Samuel Greiffenson von Hirschfeld korkeassa virka-asemassa oleva German Schleifheim von Sulsfort,[3][4] joka on anagrammi hänen omasta nimestään. Se kuvaa Melchior Sternfels von Fuchshaimin elämää, ja sekin nimi on hänen oman nimensä anagrammi.
Teoksen esipuheen yhteydessä on aikajana, jossa on kuvattuna kirjan tapahtumavuodet.[3]
Esipuheessa, mahdollisesti suomentaja Werner Anttilan kirjoittamassa, kirjoittaja muistuttaa, että 1600-luvun saksalaiset kirjailijat hakivat aiheensa yleensä Aasiasta tai kuvitelluista maista lukijoiden houkuttelemiseksi, huomaamatta että lähiympäristössä oli tarjolla riittävästi aineistoa reheviin kuvauksiin. Omaperäinen Grimmelshausen rohkeni toimia toisin: hän löysi läheltä kaikkea sitä mitä muut kirjoittajat etsivät maailmalta ja kuvitelluista paikoista. Samalla syntyi laaja ja ivallinenkin ajankuva. Esipuheen kirjoittaja huomauttaa, että Grimmelshausen on tietoisesti käyttänyt liioittelua lukijoiden huomion kiinnittämiseksi, ja siteeraa Grimmelshausenia: ”Se että toisinaan voi hairahtua johonkin hassutukseen, tapahtuu ainoastaan veltostuneiden lukijoiden takia. Eiväthän he ota nielläkseen terveellistä pilleriä muutoin kuin että se ensin kääritään sokeriin ja hunajaan.” Tosin alkusanojen kirjoittaja huomauttaa, että hänen mielestään kyse on myös kertojanilosta, ei pelkästään lukijoiden houkuttelusta. Mutta toisaalta on hänen mielestään yhdentekevää, minkä verran tarinassa on totta, minkä verran tarua.[5]
Teos kuuluu veijariromaanin lajiin. Sen tapahtumat sijoittuvat 1600-luvulle, kolmikymmenvuotisen sodan aikaan. Päähenkilö Simplex (Yksinkertainen) kuvailee elämänvaiheitaan. Teoksen arvostus on noussut 1800-luvulta alkaen, kun satiiri tuli kiinnostuksen kohteeksi.[6]
Professori Vilho Suomi kirjoittaa teoksesta: ”...jokin milteipä puhdetyönä suoritettu harrastusnäyte voi kohota arvoon arvaamattomaan. – – Grimmelshausen olisi uutturuudestaan ja lahjakkuudestaan huolimatta kuollut nimi, ellei olisi tullut kirjoittaneeksi ’Simplicissimustaan’.” Vaikka Suomi pitää teosta ajankuvauksena ja kolmikymmenvuotisen sodan tapausten ja henkilöiden kuvaajana poikkeuksellisena dokumenttina, olennaista on hänen mukaansa kuitenkin, että kirjoittaja päästää kertojanilon ja rohkean realismin vallalle, ja hän pitää teosta iloisen huumorin ja vauhdikkaan kertojamielen hilpeänä leikittelynä. Suomi nostaan Simplicissimuksen François Rabelais’n teosten Gargantua ja Pantagruel ja Cervantesin Don Quijoten rinnalle. Hän näkee siinä ”renessanssin loisteliasta rehevyyttä ja iloista aistillisuutta, liioitellessankin se on nautittavalla tavalla älykäs”.[7]