Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Mitalit | |||
---|---|---|---|
Maa: Neuvostoliitto | |||
Miesten yleisurheilu | |||
Olympialaiset | |||
Kultaa | Soul 1988 | moukarinheitto | |
Hopeaa | Moskova 1980 | moukarinheitto | |
MM-kilpailut | |||
Kultaa | Helsinki 1983 | moukarinheitto | |
Kultaa | Rooma 1987 | moukarinheitto | |
EM-kilpailut | |||
Hopeaa | Stuttgart 1986 | moukarinheitto | |
Pronssia | Ateena 1982 | moukarinheitto |
Sergei Nikolajevitš[1] Litvinov (23. tammikuuta 1958 Tsukerova Balka – 19. helmikuuta 2018 Sotši[1]) oli venäläinen, aikaisemmin neuvostoliittolainen, moukarinheittäjä, olympiavoittaja ja kaksinkertainen maailmanmestari, myöhemmin valmentaja.
Ensimmäisen arvokisamitalinsa, hopeisen, Litvinov voitti vuoden 1980 olympialaisissa Moskovassa silloisen maanmiehensä ja pahimman kilpakumppaninsa Juri Sedyhin takana. 1982 EM-kisoissa Ateenassa hän saavutti pronssia, ja seuraavana vuonna Helsingin MM-kisoissa hän voitti kultaa tuloksella 82,68. 1984 Los Angelesin olympialaisia Neuvostoliitto boikotoi, eikä Litvinovkaan näin päässyt heittämään. 1986 EM-kisoissa Stuttgartissa hän saavutti hopeaa, ja vuotta myöhemmin Rooman MM-kisoissa hän puolusti menestyksekkäästi maailmanmestaruuttaan tuloksella 83,06. Kultamitalin hän voitti myös seuraavana vuonna, 1988 Soulin olympialaisissa tuloksella 84,84. Neuvostoliiton hajottua Litvinov siirtyi edustamaan Venäjää. Hän kilpaili vielä 1993 Stuttgartin MM-kisoissa ja sijoittui seitsemänneksi.
Uransa aikana Litvinov heitti kolme maailmanennätystä, joista viimeisin, 84,14 metriä, kesäkuussa 1983. Juri Sedyh rikkoi tämän ennätyksen seuraavana kesänä heittäessään 86,34. Litvinovin parhaaksi tulokseksi jäi Dresdenissä heinäkuussa 1986 heitetty 86,04 jota pisemmälle on hyväksytysti kiskaissut vain Juri Sedyh.[2]
Myös hänen poikansa Sergei Litvinov on moukarinheittäjä, joka voitti EM-pronssia Zürichissä 2014.
Uransa päätyttyä Litvinov toimi muun muassa poikansa valmentajana kuolemaansa saakka.[3] Litvinov lyyhistyi kuolleena pyörän satulasta harjoitussession jälkeen.[4]