Seurakuntapastori (lyhennetään srk-past.) on Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa seurakunnan tai seurakuntayhtymän papin virka. Viran kelpoisuusehtona on teologian maisterin tutkinto ja pappisvihkimys. Seurakuntapastorin virkanimike korvasi vuoden 1994 kirkkolakiuudistuksessa entiset virallisen apulaisen ja ylimääräisen apulaisen virkanimikkeet. Virka on virkamiesoikeudelliselta luonteeltaan "apupapin" kaltainen, mikä näkyy virantäyttömenettelyssä ja siinä, että seurakuntapastorin viran hoitaja voidaan periaatteessa tuomiokapitulin määräyksellä siirtää toiseen seurakuntaan.
Seurakuntapastorin virkaa hoidetaan virkamääräyksellä, jonka hiippakunnan tuomiokapituli antaa papille. Seurakunnalla on oikeus antaa lausunto virkamääräyksestä ennen sen antamista. Seurakuntapastorin virka, toisin kuin kappalaisen virka voidaan täyttää ilman viran julkista auki julistamista.
Seurakuntapastorin viran tehtävät eivät välttämättä nykyään eroa kappalaisen viran tehtävistä. Merkittävin ero on virkoihin vaadittavassa vähimmäispätevyydessä. Seurakuntapastorin virkaan voi hakea myös teologian maisteri, jolla ei ole pappisvihkimystä. Valituksi tultuaan tuomiokapituli lyhyen ns. ordinaatiokoulutuksen jälkeen vihkii hakijan papiksi. Sen sijaan kappalaisen virkaan voi hakea vain kokenut pappi, joka on seurakuntapastorin työn ohessa suorittanut kappalaisen viran pätevöitymisopintoina pastoraalitutkinnon [1]. Yleensä sen suorittamiseen seurakuntapastorin työn ohessa menee noin neljä vuotta.
Koska avoimiin kappalaisen virkoihin on usein kova kilpailu, niin monet kokeneetkin pastoraalitutkinnon suorittaneet papit ovat seurakuntapastorin virassa aina eläkeikään saakka. Taustalla ovat usein myös perhe- ja muut syyt, joiden myötä ei ole mahdollista muuttaa kirkollisessa urakehityksessä edetäkseen. Kappalaisen virkojen vähyys verrattuna seurakuntapastorin virkoihin on perua vanhasta menettelystä, jolla seurakuntakirkkoa tai kappelia kohti oli vain yksi riittävää kokemusta ja suoritettua kirkollista jatkokoulutusta edellyttävä papinvirka, jona toimi juuri kappalaisen virka. Näin turvattiin, että jokaista kirkkoa kohti oli vähintään yksi kokenut pappi.
- ↑ http://www.evl.fi/kkh/to/kk/pastoraalitutkinto.shtml (Arkistoitu – Internet Archive)