Simolan rautatieasema

Simola
Perustiedot
Lyhenne	Si
Rataosa	Luumäki–Vainikkala
Sijainti	60°54′30.5″N, 028°09′29.9″E
Osoite	Vesitornintie 63, 54330 Simola
Kunta	Lappeenranta
Avattu	11. syyskuuta 1870
Lakkautettu	28. kesäkuuta 1996
• henkilöliikenne	22. toukokuuta 1977
Asemarakennus
Rakennettu	1870 (vanhin) 1886 (vanha)[1] 1975 (uusi)
Purettu	vanha 1975
Luumäki–Vainikkala Km   Lyh. Liikennepaikat  Kouvolaan 0,0 Lä Luumäki  Joensuuhun 4,5 Jut Junttola 9,5 Kirvesportti 12,0 Pl Pulsa 16,1 Tni Tani 19,5 Rpo Raippo  Lappeenrantaan 21,1 Kolo Seututien 387 alitus 22,5 Si Simola 24,7 Hinnus 26,6 Rik Rikkilä 29,9 Tuhkakangas 31,1 Telkjärvi 31,2 Vnat Vainikkala tavara 32,3 Vna Vainikkala 34,3 Vnar Vainikkala-raja 35,~ Buslovskaja  Viipuriin Merkkien selitykset Simola–Lappeenranta Km   Lyh. Liikennepaikat 23,5 Voisalmi 20,2 Rps Rapasaari  Joensuuhun 18,7 Lr Lappeenranta (vanha) 18,5 Lr Lappeenranta 17,2 Kesämäki 16,1 Kalkkitehdas  Kouvolaan  Mustolan satamaan 9,0 Hti Hytti 5,2 Mel Melkkola 3,4 Jukka 0,8 Rpo Raippo 1,4 Kolo 0,0 Si Simola  Luumäelle  Vainikkalaan Merkkien selitykset
Infobox OK

Simolan rautatieasema (lyh. Si) on entinen rautatieliikennepaikka Lappeenrannan Simolassa Vainikkalan radan varrella noin 15 kilometriä kaupungin keskustasta etelään. Asema avattiin Pietarin radan yhteydessä syyskuussa 1870. Asemarakennuksen suunnitteli Knut Nylander III luokan aseman piirustusten mukaan.^[2]

Simolasta tuli risteysasema 1. elokuuta 1885, jolloin Simola–Lappeenranta-rata avattiin liikenteelle.^[3] Uusi asemarakennus valmistui vuonna 1886, ja samoihin aikoihin alkuperäinen asema lienee siirtynyt asuinkäyttöön. Uutta asemaa laajennettiin kolmeen otteeseen: 1899, 1914 ja 1940-luvulla, mutta se purettiin vuonna 1975. Samana vuonna valmistui uusin asemarakennus, johon sijoitettiin asematoimintojen lisäksi posti.^[2]

Simolan asema menetti merkitystään toisen maailmansodan jälkeen, sillä Lappeenrantaan johtaneelle radalle rakennettiin uusi raide Raiposta Simolan länsipuolelta. Tämän menettelyn seurauksena Lappeenrannan suuntaan kulkeneiden junien ei enää tarvinnut vaihtaa kulkusuuntaa Simolassa. Henkilöliikenteen pysähdykset lopetettiin toukokuussa 1977 ja itse liikennepaikka kesäkuussa 1996.^[2] Ratapihan pusikoitumisesta huolimatta sivuraiteiden sähköistys oli pitkään jätettynä paikoilleen, vaikka ratapiha oli jo purettu. Sähköistys on sittemmin purettu muilta kuin käytössä olevalta raiteelta.

Aseman valtasivat Suomen sisällissodan lopulla valkoiset Karjalan 3. rykmentin voimin.^[4] Se joutui pommitusten kohteeksi kesällä 1944, ja sen lähellä sijaitseva tiilinen vesitorni toimii sodan aikana menehtyneiden muistomerkkinä.^[2]

1. ↑ Mika Vähä-Lassila: Asemarakennukset Riihimäki-Parikkala (kohta "Simola (vanha)") mikanhuone.com. Viitattu 3.1.2010.
2. ↑ ^{a b c d} Iltanen, Jussi: ”20. Pietarin rata ja oikorata”, Radan varrella: Suomen rautatieliikennepaikat, s. 263-264. Karttakeskus, 2009. ISBN 978-951-593-214-3
3. ↑ Zetterberg, Seppo: Yhteisellä matkalla. VR 150 vuotta, s. 45. Helsinki: WSOY, 2012. ISBN 978-951-0-34742-3
4. ↑ Hannula, J. O.: Suomen sisällissodan historia, s. 283. WSOY, 1956.