Back Yperiet Afrikaans غاز الخردل Arabic İprit Azerbaijani خردل قازی AZB Іпрыт Byelorussian Іпрыт BE-X-OLD Иприт Bulgarian Iperit Breton Mostassa sulfurada Catalan Yperit Czech
| Sinappikaasu | |
|---|---|
 |
|
 |
|
| Tunnisteet | |
| IUPAC-nimi | 1-Kloori-2-(2-kloorietyylisulfanyyli)etaani |
| CAS-numero | |
| PubChem CID | |
| SMILES | C(CCl)SCCCl |
| Ominaisuudet | |
| Molekyylikaava | C4H8Cl2S |
| Moolimassa | 159,08 g/mol |
| Ulkomuoto | öljymäinen väritön, keltainen tai ruskea neste[1] |
| Sulamispiste | 13–14,5 °C[1] |
| Kiehumispiste | 217,5 °C[1] |
| Tiheys | 1,270 g/cm3[1] |
| Liukoisuus veteen | vähäliukoinen veteen (920 mg/l 22 °C); liukoinen rasvoihin, etanoliin ja dietyylieetteriin[1] |
Sinappikaasu eli diklooridietyylisulfidi tai rikkisinappikaasu on kemiallinen ase ja karsinogeeni. Sitä vastaan ei ole vastamyrkkyä. Nimestään huolimatta se on huoneenlämmössä neste. Se kuitenkin haihtuu hitaasti lähiympäristöönsä vaaralliseksi sinappikaasuhöyryksi, joka voi haista sinappimaiselta.[1]
Sinappikaasua käytetään aseena esimerkiksi pommien muodossa. Pommin räjähtäessä sen sisältämä sinappikaasu leviää höyrypilveksi.[2] Höyry aiheuttaa myrkytyksen päätyessään iholle, hengitysteihin tai silmiin. Myrkytyksen ensioireet ilmenevät usein parin tunnin tai viimeistään 24:n tunnin jälkeen altistuksesta. Oireet ovat voimakkaimmat parin päivän jälkeen. Altistusreitistä (silmät, iho tai hengitystiet) riippuen ensin voi ilmetä esimerkiksi voimakasta silmäkipua, silmäluomien turvotusta, ihon punoitusta, nenävuotoa tai äänen käheyttä. Isompi annos voi aiheuttaa vähän myöhemmin muun muassa väliaikaisen sokeuden, suurten rakkuloiden muodostumista ihoon, pahoinvointia tai hengitysvaikeuksia. Kuolleisuus näihin välittömiin oireisiin on noin 2–3 %.[1] Parantuminen välittömistä oireista voi kestää viikoista kuukausiin.[3] Altistus voi kuitenkin aiheuttaa pysyviä vammoja, kuten arpia, hengityselinvaurioita, silmävaurioita tai lisätä syövän saantiriskiä. Nämä pitkäaikaisvaikutukset voivat lyhentää sinappikaasulle altistuneen elinikää.[1]
Saksan keisarikunta käytti sinappikaasua aseena ensimmäisenä maana maailmassa. Saksa käytti sitä ensi kerran Passchendaelen taistelussa heinäkuussa 1917 ympärysvaltoja vastaan. Sinappikaasua on sittemmin käytetty aseena useissa eri konflikteissa.[1]
Sinappikaasun historiallisia synonyymejä ovat keltaristikaasu, yperiitti, S-lost ja lost.[4] Sinappikaasun käyttöä säädellään kemiallisten aseiden kieltosopimuksessa.[5]
- ↑ a b c d e f g h i Viittausvirhe: Virheellinen
<ref>-elementti;viitettäaei löytynyt - ↑ Viittausvirhe: Virheellinen
<ref>-elementti;viitettädei löytynyt - ↑ Viittausvirhe: Virheellinen
<ref>-elementti;viitettäbei löytynyt - ↑ M Rafati-Rahimzadeh et al: Therapeutic options to treat mustard gas poisoning Review. Caspian Journal of Internal Medicine, 2019, 10. vsk, nro 3, s. 241–264. PubMed:31558985. doi:10.22088/cjim.10.3.241. ISSN 2008-6164. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Schedule 1 opcw.org. Viitattu 2.9.2020.