Sitar on intialainen luuttu, jota käytetään erityisesti pohjoisintialaisessa taidemusiikissa Pohjois-Intiassa, Pakistanissa ja Bangladeshissa.[1][2]
Sitar on yleensä noin 1,2 metriä pitkä. Siinä on päärynän muotoinen kaikukoppa ja pitkä, ontto puinen kaula.[2]
Soittaja pitää sitaria sylissään 45 asteen kulmassa. Hän näppäilee kieliä plektralla, joka on kiinni oikeassa etusormessa. Vasemmalla kädellään soittaja painelee kieliä tai vetelee niitä sivuille.[2]