Skitsofrenia

Skitsofrenia on yksi psykoosisairauksista. Se on psykoosisairauksista yleisin. Skitsofrenian globaali esiintyvyys on keskimäärin noin 0,4 prosenttia. Suomessa noin prosentin väestöstä arvioidaan sairastavan skitsofreniaa.^[1]

Skitsofrenia diagnosoidaan ihmisille hyvinkin erilaisin oirein. Keskeisiä oireita ovat todellisuudentajun heikkeneminen eli psykoottisuus, joka johtuu aistiharhoista, harhaluuloista, ajattelutoimintojen häiriintyneisyydestä tai tunteiden latistumisesta. Psykiatri Yrjö Alasen määritelmän mukaan skitsofrenia on ”tavallisesti nuoruudessa tai nuorella aikuisiällä alkava mielisairaus, jolle on tunnusomaista persoonallisuuden toimintojen eheän kokonaisuuden osittainen hajautuminen, kehityksellinen taantuminen, ja taipumus vetäytyä pois suhteista toisiin ihmisiin, subjektiiviseen sisäiseen miellemaailmaan, jota aistinharhat tai harhaluulot enemmän tai vähemmän sävyttävät”.^[2]

Skitsofreniaan sairastuminen ei tarkoita yleensä sitä, että henkilö olisi loppuikänsä psykoottisessa tilassa, vaan skitsofrenialla on useita sairaudenkulkuja. Joillain potilailla on vain yksi psykoosijakso, joka on johtanut sairauden diagnoosiin, joillain on oireettomien ja psykoottisten jaksojen vuorottelua ja osalla jatkuvaa psykoottisuutta.

Suomessa on perustettu viimeisten 30 vuoden aikana useita yhdistyksiä, joiden tarkoituksena on vähentää psykoosioireiden näkemistä sairautena ja edistää pyrkimyksiä tulla lääkkeettömästi toimeen mielensisäisten äänien tai muiden psykoosioireiden kanssa.^[3][4]

1. ↑ Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä laakarilehti.fi ei löytynyt
2. ↑ Alanen, Yrjö (1993), Skitsofrenia. Syyt ja tarpeenmukainen hoito. s. 29. WSOY: Porvoo/ Helsinki/ Juva
3. ↑ RVMT-hanke - Suomen Moniääniset ry www.moniaaniset.fi. Viitattu 24.4.2022.
4. ↑ Keitä olemme? Mad In Finland - Hulluna Suomessa. Viitattu 24.4.2022.