Soopeli | |
---|---|
Uhanalaisuusluokitus | |
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
Luokka: | Nisäkkäät Mammalia |
Alaluokka: | Theria |
Osaluokka: | Istukkanisäkkäät Eutheria |
Lahko: | Petoeläimet Carnivora |
Alalahko: | Caniformia [2] |
Heimo: | Näätäeläimet Mustelidae |
Alaheimo: | Mustelinae |
Suku: | Näädät Martes |
Laji: | zibellina |
Kaksiosainen nimi | |
Martes zibellina |
|
Soopelin nykyinen levinneisyys |
|
Katso myös | |
Soopeli (Martes zibellina) eli nokinäätä (oletetusti aiemmin *nois gen. nokiin) on näätäeläin, joka esiintyy Pohjois-Aasiassa Ural-vuoristosta läpi Siperian Mongoliaan, Kiinaan, Pohjois-Koreaan ja Hokkaidōn saarelle Japaniin.[2] Soopeli on ollut arvokas turkiseläin, jollaisena sitä myös tarhataan. Neuvostoliitto oli maailman ainoa merkittävä soopelinnahkojen tuottaja.lähde?
Soopeli on päivällä saalistava petoeläin, joka käyttää haju- ja kuuloaistiaan saaliseläimien havaitsemiseen. Näihin kuuluvat muiden muassa maaoravat, orava, hiiret sekä pienet linnut ja kalat. Pääravinnon ollessa niukkaa se syö marjoja, kasveja ja männyn siemeniä. Soopeli tekee pesänsä metsän pohjalle.selvennä
Soopeli jaetaan 16 alalajiin, joista M. z. brachyura on uhanalaisin.[2] Soopeli voi joskus risteytyä näädän eli mäntynäädän (Martes martes) kanssa: hybridistä käytetään nimitystä "kida".[3]
Soopelin nimestä on tullut yleisnimitys joidenkin eläinlajien – kuten kissojen, kaniinien ja koirien – turkiltaan tummille tai nokisen sävyisille roduille.