Sosiaalihistoria tieteenhaarana tutkii ryhmien, säätyjen, sosiaalisten kerrostumien ja luokkien kehitystä menneisyydessä. Sosiaalihistoriaa voidaan pitää yhtä lailla humanistisena kuin yhteiskuntatieteellisenä tutkimuksen alana. Niin sanottu uusi sosiaalihistoria puolestaan lähestyy kulttuurintutkimusta ja on ollut kiinnostunut mentaliteettien, ajattelutapojan ja käytänteiden historiallisesta tarkastelusta.
Yksi keskeisistä sosiaalihistorian tehtävistä on eri ryhmien suhteellisen merkityksen, yhteiskunnallisen aseman ja vaikutusvallan arvioiminen. Sosiaalihistoriaa ei pitkään pidetty tärkeänä historiantutkimuksen alana; poliittisen alaan kuuluvaa tapahtumista pidettiin merkittävämpänä.
Yksi merkittävä tekijä sosiaalihistorian nousulle tutkimusalana (niin Suomessa kuin muuallakin Euroopassa) oli 1960–1970-lukujen vasemmistolaisuusaalto.