Sosiologian historia

Sosiologian historia alkoi antiikin Kreikan suurista filosofeista 300-luvulta eaa., mutta nykyaikaisen muodon se sai positivismin filosofian piirissä 1800-luvun alkupuolella. Auguste Comte nimesi tieteenalan vuonna 1836 sosiologiaksi. Comten mukaan sosiologian tuli pyrkiä sosiaalisten tosiasioiden ja niitä hallitsevien lakien osoittamiseen.[1]

Antiikin aikana Platonin 300-luvulla eaa. julkaisemat teokset Valtio ja Lait analysoivat yhteiskunnan perusteita ja sosiaalista kehitystä. Aristoteles arvioi erilaisia valtiomuotoja ja toi induktiivisen menetelmän sosiaalisten suhteiden tutkimiseen.[1]

Italialainen filosofi Niccolo Machiavelli pyrki 1500-luvun alussa erottamaan asioiden todellisen tilan niiden ihannetilasta. Näin hän erotti etiikan ja politiikan. Hän näki ihmisen toimivat itsekkäästi omien halujensa mukaan. Englantilainen Thomas Hobbes teki 1600-luvulla samansuuntaisia havaintoja. Hänen mukaansa luonnontilassa ihmiset sotivat kaikkien sotaa kaikkia vastaan. John Locke ja Jean-Jacques Rousseau näkivät, että ihmisten on pakko kiinnittyä yhteisöiksi ja sopia keskinäisiä sääntöjä välttääkseen luonnontilaisuuden ja sen aiheuttaman kurjuuden.[1]

  1. a b c Otavan suuri ensyklopedia. Osa 8.. Otava, 1980. ISBN 951-1-05637-9 6398-6402.

From Wikipedia, the free encyclopedia · View on Wikipedia

Developed by Tubidy