Sprite-grafiikka on etenkin vanhemmissa tietokonepeleissä käytetty tietokonegrafiikan menetelmä, joka perustuu pieniin bittikarttagrafiikkana toteutettuihin osittain läpinäkyviin kuvahahmoihin, spriteihin. Spriteillä on tyypillisesti toteutettu kaikenlaiset pelikentän liikkuvat hahmot, kun taas pelikenttä itse on toteutettu muilla menetelmillä.
Kokonaisen näytön päivittäminen on verrattain hidasta, josta johtuen laitteistotasolla tuettiin siirrettäviä lohkoja grafiikkaa, joka voitiin esittää taustan päällä ilman suorittimen kuormittamista.[1] Pelit kuten Pac-Man soveltuvat hyvin sprite-grafiikan käyttöön.[1]
Computer Space käytti bittikarttoja, jotka myöhemmin muodostuivat spriteiksi.[2] Ensimmäisenä pelinä, joka käytti spritejä, pidetään Taiton vuoden 1974 peliä Basketball, joka on myös ensimmäinen urheilupeli, jossa pelaajat esitetään ihmishahmoina.[3]
Monissa vanhoissa tietokoneissa, kuten Commodore 64:ssä ja Amigassa, oli laitteistotasolla toteutettu sprite-grafiikka. IBM PC:ssä ei ole sisäänrakennettua sprite-järjestelmää, joten näille julkaistuihin peleihin spritet oli ohjelmoitava peliin.[4]
3D-grafiikkaa käyttävissä peleissä spriteiksi kutsutaan 3D-grafiikan sekaan lomitettuja litteitä 2D-hahmoja ja muita 2D-kuvia. Nämä hahmot tunnistaa spriteiksi varsinkin siitä, että lähelle mentäessä niiden pikselikoostumuksen erottaa selvästi.
Commodoren grafiikkapiirien teknisissä manuaaleissa spriteistä on käytetty myös lyhennettä MOB (movable object block, Commodore 64 ja 128), tai BOB (blitter object block, joskin myös "perinteisemmät" spritet olivat käytettävissä, Amiga) joskin Commodoren ohjelmointioppaat käyttävät useammin sprite-termiä. Atari on kutsunut omaa sprite-grafiikkaansa player-missile-grafiikaksi.