Stabilointiaine

Stabilointiaineet ovat ryhmä lisäaineita, jotka mahdollistavat elintarvikkeen fysikaalis-kemiallisen tilan ylläpitämisen.^[1] Stabilointiaineet mahdollistavat kahden tai useamman toisiinsa sekoittumattoman ainesosan tasaisen seoksen säilymisen elintarvikkeessa. Niitä voidaan käyttää myös säilyttämään tai vahvistamaan elintarvikkeen omaa väriä.

Elintarvikkeissa olevat stabilointiaineet sitovat ruoan ainesosat yhteen, kiinteyttävät koostumusta ja parantavat suolan- ja nesteensitomiskykyä. Näitä ominaisuuksia tarvitaan muun muassa makkarassa. Stabilointiaineiden avulla lihavalmisteisiin lisätään suolavettä, jolloin lihatuotteen paino keinotekoisesti nousee ja lihapitoisuus laskee. Niiden avulla voidaan myös vähentää makkarassa tarvittavan suolan määrää.^[2]

Makkaroissa ja muissa lihatuotteissa käytettävät stabilointiaineet ovat useimmiten fosfaatteja, jotka merkitään ainesosaluetteloon E-koodeilla E450, E451 ja E452. Stabilointiaineita käytetään myös esimerkiksi jäätelön valmistuksessa, jossa niiden avulla tuotteeseen pyritään saamaan aikaan haluttu pehmeä ja tasainen rakenne. Niiden käyttö vaikuttaa jäätelön rakenteen lisäksi myös sen sulamisominaisuuksiin: stabilointiaineita sisältävä jäätelö sulaa huomattavasti hitaammin kuin stabilointiaineita sisältämätön jäätelö.^[3]

Tavallisimpia elintarvikkeissa käytettäviä stabilointiaineita ovat esimerkiksi:

• Karrageeni (E407), valmistetaan useista Rhodophyceae-ryhmän punalevälajeista
• Johanneksenleipäpuujauhe (E410), valmistetaan palkokasveihin kuuluvan johanneksenleipäpuun (Ceratonia siliqua) siemenistä
• Guarkumi (E412), valmistetaan palkokasveihin kuuluvan guar-kasvin (Cyamopsis tetragonoloba) siemenistä
• Arabikumi (E414), valmistetaan palkokasveihin kuuluvien kumipuiden (Acacia senegal ja Acacia seyal) kuivatusta maitiaisnesteestä
• Ksantaanikumi (E415), valmistetaan käymisprosessilla sokerista Xanthomonas campestris -bakteerin avulla
• Difosfaatit (E450), valmistetaan fosforihaposta
• Trifosfaatit (E451), valmistetaan kuten difosfaatit^[4]

Stabilointiaineita käytetään elintarvikkeiden lisäksi myös bensiinin valmistuksessa, jossa sen tehtävä on suojata bensiinin pilaantumista pitkänkin aikaa ja estää auton käynnistysongelmien syntymistä kausisäilytyksen aikana.lähde?

1. ↑ Lisäaineryhmät Ruokavirasto. Arkistoitu 28.10.2021. Viitattu 28.10.2021.
2. ↑ Atria Hiillos- grillimakkara Helsingin Sanomat. 16.7.2013. Viitattu 28.10.2021.
3. ↑ Anni Silvennoinen: Emulgointi- ja stabilointiaineiden vaikutus jäätelön aistinvaraiseen laatuun ja sulamisominaisuuksiin www.theseus.fi. 2014. Viitattu 28.10.2021.
4. ↑ E-koodit Ruokavirasto. Arkistoitu 25.10.2021. Viitattu 28.10.2021.