Back Stres Afrikaans ضغط نفسي Arabic توتر ARZ Estrés AST Stres Azerbaijani ایسترس AZB Стрэс Byelorussian Стрэс BE-X-OLD Стрес Bulgarian Estrès Catalan
Stressi tarkoittaa tilannetta, jossa käytettävissä olevat voimavarat ovat koetuksella tai ylittyvät.[1] Se voidaan nähdä häiriötilana, joka ilmenee fyysisinä, psyykkisinä ja sosiaalisina oireina sekä toimintahäiriöinä.[2] Stressi voidaan määritellä myös ympäristön yksilöön kohdistamaksi uhkaksi tai vahingolliseksi vaikutukseksi tai yksilön vasteeksi tällaisiin tekijöihin. Esimerkiksi aikaerorasitus eli jet lag aiheuttaa lievää fysiologista stressiä.
Stressin lääketieteellisenä määritelmänä on käytetty vireyden epämiellyttäväksi ja hallitsemattomaksi koettua vahvistumista[3]. Stressi voidaan määritellä myös elimistön stressihormonitasojen kohoamiseksi[4]. Elimistö tuottaa stressin aikana tavallista enemmän glukokortikoideja eli stressihormoneja kuten kortisolia. Glukortikoidit edistävät lihasproteiinien ja rasvojen hajoamista ja verensokerin muodostumista.[5]
Stressi voidaan jakaa akuuttiin ja krooniseen stressiin. Akuutti stressi aiheuttaa sympaattista hermojärjestelmää aktivoimalla akuutin stressivasteen eli ”taistele tai pakene” -reaktion, jolloin sydämen syke ja hengitystaajuus lisääntyvät, verenkiertoa ohjautuu enemmän lihaksille ja vähemmän muualle elimistöön, lihakset jännittyvät ja suoliston toiminta hidastuu.
Akuutti stressi on monesti hyödyllinen tila, koska se lisää elimistön suorituskykyä. Pitkittyessään stressi voi kuitenkin muuttua haitalliseksi.[1] Sekä myönteinen että kielteinen stressi ovat kuluttavia ja edellyttävät palautumista.[6] Voimakkaat kokemukset esimerkiksi sodassa voivat johtaa adaptaatio-oireyhtymään, joka jatkuu myös silloin kun voimakkaan stressin aiheuttanut tilanne loppuuo.
Stressi voi olla myös sosiaalinen ilmiö, joka voi tarttua mallioppimisen kautta tai siirtyä ihmisestä toiseen kotona ja työpaikalla.[7] Stressi voi tarttua suoraan, samastumisen välityksellä tai siirtyä epäsuorasti stressaantuneen henkilön käyttäytymisen kautta.
- ↑ a b Mattila, Antti S.: Stressi Terveyskirjasto. 30.5.2018. Duodecim. Viitattu 17.12.2021.
- ↑ Kerola, Asla: Työ voi saada mielen oireilemaan Terve.fi. 17.4.2012. Viitattu 17.12.2021.
- ↑ Stressi, tunteiden säätely ja immuniteetti. https://terveysportti.mobi/xmedia/duo/duo97123.pdf
- ↑ Kaverit parantavat norsun vointia. Tiede Luonto 8/2022. Sivu 43.
- ↑ Turunen, Seppo: Biologia: Ihminen, s. 81. 5.–7. painos. WSOY, 2007. ISBN 978-951-0-29701-8.
- ↑ Saarinen, Juhani: Stressistä voi olla apua – kuusi keinoa paineen kääntämiseen voitoksi HS.fi. 27.5.2016. Viitattu 17.12.2021.
- ↑ Bandura 1963