Suhteellinen vaalitapa

Osa artikkelisarjaa
Vaalit
Vaalitapa Condorcet D’Hondt Enemmistö Henkilö Hyväksyminen Kierros Lista / Suljettu lista Lohko Painotettu Schulze Siirtoääni Suhteellinen Suorat vaalit / Epäsuorat vaalit Täydennys
Vaalien tyypit Esivaali Moniäänestys Määräaikaiset vaalit Välivaalit Paikallisvaalit Yleiset vaalit Eduskuntavaalit Aluevaalit Kuntavaalit Presidentinvaalit Euroopan parlamentin vaalit
Alatyypit Puolue Äänestys Vaalitapa
Käsitteet Gerrymanderointi Kansalaisaloite Nimetön valitsija Paikkajako Vaalilaki Vaalikilpailu Vaalirauha Vaalisalaisuus Vaalitarkkailu Valitsijamies Vertausluku Tasauspaikka Äänestäjä Äänioikeus
Lisää aiheesta Kansanäänestys Vaalivilppi Vaalirikos Varjovaali
n k m

Suhteellinen vaalitapa on vaalitapa, jossa edustajat valitaan niin, että vaaleihin osallistuneen liittouman paikkamäärä on suhteessa liittouman ehdokaslistan yhteisäänimäärään. Suhteellinen vaalitapa edellyttää useamman ehdokkaan - ja käytännössä myös useamman liittouman - vaalipiirejä. Suhteellisessa vaalissa kullekin ehdokkaalle lasketaan vertausluku, johon vaikuttavat sekä ehdokkaan saamien äänien että tämän edustaman ryhmittymän saamien äänien määrä. Suhteellinen vaalitapa on pienille puolueille enemmistövaalitapaa edullisempi (Duvergerin laki)^[1][2]. Suomessa toteutetaan yleisissä vaaleissa suhteellisuus D’Hondtin menetelmällä.^[3]

1. ↑ Duverger's Law and the Study of Electoral Systems Palgrave Macmillan. Arkistoitu 11.5.2015. Viitattu 25.4.2015.
2. ↑ The Two-Party System and Duverger's Law: An Essay on the History of Political Science Apsa. Viitattu 25.4.2015.
3. ↑ Heikkinen, Seppo & Björkstrand, Sixten: Ymmärrätkö, miten äänet lasketaan vaaleissa? Tämä rautalankamalli avaa d'Hondtin menetelmän 14.3.2019. Yle. Viitattu 7.4.2019.