Suomalais-ugrilaiset kansat

Suomalais-ugrilaiset kansat ovat kansoja, jotka puhuvat suomalais-ugrilaisia kieliä.^[1] Suomalais-ugrilaisia kieliä puhuvia kansojen yhteenlaskettu väkiluku on noin 23–24 miljoonaa.^[2] Suurin osa suomalais-ugrilaisista kansoista elää Pohjois-Euraasiassa, valtaosin Uralin länsipuolella. Joitakin kansoja asuu myös vuoriston itäpuolella. Selvästi muista erillään asuvat unkarilaiset Karpaattien altaassa.

Perinteisesti uralilaiset kielet on jaettu suomalais-ugrilaisiin kieliin ja samojedikieliin. Nykyisin tämä jaottelu on kyseenalaistettu ja käsitteitä suomalais-ugrilaisuus ja uralilaisuus pidetään synonyymeina.^[3] Uralilaisten kielten puhujiin viitataan puhumalla uralilaisista kansoista. Niihin ja suomalais-ugrilaisiin kansoihin voidaan viitata myös käsitteellä suomensukuinen kansa.^[4] Kansainvälistä suomalaisten sukukansapäivää vietetään virallisesti lokakuun kolmantena lauantaina.^[5]

1. ↑ Aiemmin fenno- tai finno-ugrilaiset kansat.
2. ↑ Suomalais-ugrilaiset kielet ja niiden puhujat: Johdanto M. A. Castrénin seura. Arkistoitu 7.7.2018. Viitattu 10.12.2009.
3. ↑ Suomalais-ugrilaiset ja samojedit eli uralilaiset kansat Viron kansallismuseo. Viitattu 10.12.2009.
4. ↑ Kielitoimiston sanakirja kielitoimistonsanakirja.fi. Viitattu 24.6.2021.
5. ↑ Sukukansapäivän vieton toivotaan elpyvän ts.fi. 19.10.2014. Viitattu 14.7.2023.