Back Fins-Oegriese tale Afrikaans Finno-ugrische Sprachen ALS لغات فنلندية أوغرية Arabic Llingües ugrofineses AST Fin-uqor dilləri Azerbaijani فین-اوغور دیللری AZB Фин-уғыр телдәре Bashkir Fėnuougru kalbas BAT-SMG Фіна-ўгорскія мовы Byelorussian Фіна-вугорскія мовы BE-X-OLD
Suomalais-ugrilaiset kielet on perinteisen käsityksen mukaan uralilaisten kielten toinen päähaara, ja niitä puhuvat suomalais-ugrilaiset kansat. Uralilaisen kielikunnan toinen päähaara olisivat tämän käsityksen mukaan samojedikielet. Yhdessä nämä muodostavat uralilaisen kielikunnan. Jotkut kielentutkijat käyttävät termejä suomalais-ugrilainen ja uralilainen toistensa synonyymeinä.[1] Tämä liittyy siihen, että erilliselle suomalais-ugrilaiselle kielentasolle ei viimeaikaisessa tutkimuksessa enää ole nähty riittäviä perusteluja.
Suomalais-ugrilaisten kielten puhujia on maailmassa noin 23 miljoonaa. Useat pienet suomalais-ugrilaiset kielet ovat uhanalaisia ja vaarassa kuolla sukupuuttoon. Suomalais-ugrilaisten kielten tutkimusta nimitetään fennougristiikaksi.
Suomalais-ugrilaisista kielistä valtiollisia kieliä ovat suomen kieli, viron kieli ja unkarin kieli. Muut suomalais-ugrilaiset kielet ovat vähemmistökieliä, joilla on joissain Venäjän federaation osissa virallisen kielen asema venäjän rinnalla, esimerkiksi Udmurtiassa[2] ja Marin tasavallassa.[3]
Myös suomea, unkaria ja viroa puhutaan kansallisvaltioidensa ulkopuolella vähemmistökielinä.
- ↑ Suomalais-ugrilainen seura (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Udmurtian hallinnon viralliset kotisivut udmurt.ru. Arkistoitu 18.5.2021. Viitattu 18.5.2021.
- ↑ Marin tasavallan perustuslaki (Конституция Республики Марий Эл, ст. 15.) constitution.garant.ru. Viitattu 18.5.2021.