| Suomen Punainen Kaarti | |
|---|---|
 |
|
| Toiminnassa | 26. tammikuuta – 5. toukokuuta 1918 |
| Rooli | puolisotilaallinen joukko |
| Koko | 100 000 |
| Värit | punainen |
| Sodat ja taistelut | Suomen sisällissota |
Suomen Punainen Kaarti (lyh. SPK, ruots. Finlands Röda Garden) oli 26. tammikuuta 1918 muodostettu puolisotilaallinen joukko. Se toimi Suomen sisällissodassa sodan punaisen puolen eli kansanvaltuuskunnan armeijana. Yleiskielessä siitä käytetään nimitystä punakaarti. Suomessa toimi 1900-luvun alussa myös muita samalla nimellä kutsuttuja joukkoja. SPK:n toiminta päättyi viimeisten punakaartilaisten antautuessa saksalaisille joukoille 5. toukokuuta 1918. Käytännössä sen rippeet olivat kuitenkin taistelleet ilman sodanjohtoa jo 25. huhtikuuta lähtien, jolloin ylipäällikkö Kullervo Manner ja suurin osa yleisesikunnasta pakeni Neuvosto-Venäjälle.
Suomen Punaisen Kaartin kokonaisvahvuudeksi sisällissodan aikana on arvioitu noin 100 000 taistelijaa. Heidän joukossa oli 3 000–4 000 venäläistä sekä noin 2 600 naista. Rintamalla oli kuitenkin samanaikaisesti heistä vain noin 40 000. Suomen punaisen kaartin rintamatappiot olivat yhteensä noin 5 700 kuollutta ja 10 000–12 000 haavoittunutta. Suuri osa kuolleista oli antautumisen jälkeen teloitettuja, joten taistelukentällä kaatuneiden todellinen määrä ei ole selvillä.lähde?