Back Сурагамар (камуна) Byelorussian Сюрахамар (община) Bulgarian Surahammars Kommun CEB Surahammars kommun Danish Surahammar (Gemeinde) German Surahammar Municipality English Surahammar Esperanto Municipio de Surahammar Spanish Surahammar udalerria Basque بخش سوراهامار Persian

Surahammarin kunta

Surahammarin kunta
vaakuna
vaakuna
Valtio Ruotsi Ruotsi
Lääni Västmanlandin lääni
Maakunta Västmanland
Keskustaajama Surahammar
Kuntakoodi 1907
Pinta-ala  ([1])
 – Maa 343,90 km²
Väkiluku (31.12.2021)  ([2]) 10 099
 – Väestötiheys 29,4 as./km²









Västeråsin, Hallstahammarin, Skinnskattebergin, Köpingin, Arbogan ja Kungsörin kuntien alueella sijainneet pitäjät.
Asuinalue Surahammarissa.

Surahammarin kunta (ruots. Surahammars kommun) on Västmanlandin läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Västmanlandiin. Kunnan keskustaajama on Surahammar.[3]

Kunnan maapinta-ala on 343,90 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 10 099 henkeä (31.12.2021).[2]

Surahammar on kasvanut 1500-luvulta peräisin olevan rautaruukin ja sen pohjalta kehittyneen terästehtaan ympärille[4]. Kolbäcksjoen nopeavirtaiseen kohtaan rakennettiin ensimmäinen kruununvasara 1500-luvulla. Vuonna 1637 omistajaksi tuli Axel Oxenstierna, joka laajensi vesivoimalla toiminutta pajaa. Tukholmalainen kultaseppä Erik Adolf Zethelius osti ruukin 1845 ja johdatti sen suuruuden aikaansa. Ruukki tuli kansainvälisesti tunnetuksi vuonna 1866 aloitetusta rautatievaunujen pyörien tuotannosta, ja vielä 1980-luvulla Surahammar tuotti pyörät kaikkiin Ruotsin juniin. Surahammarissa suunniteltu ja valmistettu Ruotsin ensimmäinen sarjatyönä tehty auto vuodelta 1900 on näytteillä ruukkimuseossa.[5]

Toinen entinen ruukki ja nykyinen taajama kunnassa on Virsbo, jonne ensimmäiset hamarit asennettiin 1600-luvun alussa Jakob de la Gardien omistaessa maat[6]. Vuonna 1972 Surahammarin asukkaista lähes 20 prosenttia eli suurempi osuus kuin missään muualla Ruotsissa oli ulkomaalaisia, paljolti suomalaista työväkeä[7]. Terästehdas oli 1970-luvun lopulla lakkautusuhan alla, kunnes silloinen omistaja Asea päätti uudistaa sen uuteen sähköiseen pelkistykseen perustuvaksi[8]. Nykyisin tehtaan omistaa intialainen Tata Steel[9]. Vuonna 1988 suomalainen Outokumpu osti paikkakunnan magneettitehtaan,[10] joka nykyisin toimii nimellä Sura Magnets AB[11]. Virsbon teollisuusperinteitä jatkavat Uponor muoviputkien[12] ja SSAB kalliopulttien valmistajana[13].

Surahammarin kunnan läpi kulkevat maantiet 66, 233 ja 252. Surahammarin, Ramnäsin ja Virsbon taajamissa on henkilöjunayhteys. Paikallislinja-autolla pääsee Västeråsiin ja Hallstahammariin.[14]

Vuonna 2007 kunnassa oli 19,21 km² peltoa,[15] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[16] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 5,6 prosenttia kunnan maapinta-alasta.

  1. ↑ a b Kommunarealer den 1 januari 2016 (km²) (XLSX) Statistiska centralbyrån. Viitattu 12.6.2016. (ruotsiksi)
  2. ↑ a b Folkmängden efter region, civilstånd, ålder och kön. År 1968 - 2021 Statistiska centralbyrån. Viitattu 17.6.2022. (ruotsiksi)
  3. ↑ Surahammar Nationalencyklopedin. NE Nationalencyklopedin AB. Arkistoitu 17.8.2016. Viitattu 5.7.2016.
  4. ↑ Olkinuora, Hannu & Leinonen, Hannu: Vanhat rautaruukit joutuvat väistymään. Helsingin Sanomat, 15.04.1980, s. 26. Näköislehti (maksullinen).
  5. ↑ Tuomenoja, Oili: Surahammarin ruukkimuseon suomalainen opas SR Sisuradio. 1.8.2013. Viitattu 9.8.2023.
  6. ↑ Wirsbo - ett anrikt företag virsbo.se. Viitattu 3.8.2023.
  7. ↑ Puolet Ruotsin ulkomaalaisista suomalaisia. Helsingin Sanomat, 16.04.1972, s. 7. Näköislehti (maksullinen).
  8. ↑ Asea uudistaa kituvan Surahammarin terästehtaan. Helsingin Sanomat, 13.7.1980, s. 23. Näköislehti (maksullinen).
  9. ↑ Surahammars Bruk, a Tata Steel Enterprise tatasteeleurope.com. Viitattu 3.8.2023.
  10. ↑ Outokummulle magneettitehdas Ruotsista. Helsingin Sanomat, 25.03.1988, s. 35. Näköislehti (maksullinen).
  11. ↑ More than 60 years of magnets suramagnets.se. Viitattu 31.7.2023.
  12. ↑ Om Uponor AB hitta.se. Viitattu 3.8.2023.
  13. ↑ SSAB Virsbo firar 30 år och ser en stark utveckling inom bergsförstärkning och rör SSAB. 6.9.2021. Viitattu 3.8.2023.
  14. ↑ Kommunikationer i Surahammars kommun[vanhentunut linkki]
  15. ↑ Åkerarealens användning efter kommun och gröda. År 1981, 1985, 1989-1995, 1999-2007 25.11.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  16. ↑ Land- och vattenareal per den 1 januari efter region och arealtyp (uppdateras ej). År 2000-2011 9.3.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
From Wikipedia, the free encyclopedia · View on Wikipedia

Developed by Tubidy