Back ድግግሞሽ መከርከም Amharic تضمين التردد Arabic Частотная мадуляцыя Byelorussian Честотна модулация Bulgarian ফ্রিকোয়েন্সি মডুলেশন Bengali/Bangla Frekvencijska modulacija BS Freqüència modulada Catalan Frekvenční modulace Czech Frekvensmodulation Danish Frequenzmodulation German
Taajuusmodulaatio (lyh. FM, engl. frequency modulation) on kantoaallon modulointitapa, jossa tietoa välitetään liitettynä kantoaallon taajuuteen kantoaallon amplitudin pysyessä vakiona.[1]
Analogisissa sovelluksissa taajuusmoduloidun signaalin hetkellinen taajuuspoikkeama (eli deviaatio) keskitaajuudesta on suorassa suhteessa moduloivan signaalin hetkelliseen amplitudiin. Toisin sanoin; taajuusmodulaatiossa lähetyssignaalin taajuus muuttuu suorassa suhteessa välitettävän signaalin taajuuteen.
Digitaalista dataa voidaan siirtää muuttelemalla kantoaallon taajuutta muutamien diskreettien taajuuksien välillä – tämä menetelmä tunnetaan taajuussiirtymäavainnuksena (FSK, engl. frequency shift keying).
FM-lähetyksen tarvitsema kaistanleveys on suurempi kuin amplitudimodulaatiossa (AM), mutta häiriöiden ja kohinan sietokyky on parempi.[1] ULA-taajuusalueen radiolähetykset lähetetään taajuusmoduloituna. ULA-aluetta lyhyemmillä aalloilla - korkeammilla taajuuksilla - toimii kuitenkin ilmailuradio (108,000–136,975 MHz) edelleen amplitudimodulaatiolla kuten myös yleisradiotoiminnassa aiemmin yleisesti käytetyt - alempitaajuiset ja pidempiaaltoiset - keskipitkien (MW) ja pitkien (LW) aaltojen lähetyksetkin. Asevoimien ja puolustusvoimien kenttäradiot puolestaan taajuusalueella 30 MHz–88 MHz toimivat kuitenkin taajuusmodulaatiolla.
- ↑ a b Antti Räisänen, Arto Lehto: Radiotekniikan perusteet. Helsinki: Otatieto, 2007. ISBN 978-951-672-353-5.