Tampereen taistelu

Tampereen taistelu
Osa Suomen sisällissotaa
Tammelan kaupunginosa taistelun jäljiltä
Päivämäärä: 16. maaliskuuta – 6. huhtikuuta 1918 Paikka: Tampere Lopputulos: Valkoisten ratkaiseva voitto
Osapuolet
Valkoiset	Punaiset
Komentajat
C. G. E. Mannerheim Harald Hjalmarson Karl Fredrik Wilkman Martin Wetzer Ernst Linder Eduard Ausfeld	Hugo Salmela† Verner Lehtimäki Eino Rahja Aatto Koivunen
Vahvuudet
16 000	14 000
Tappiot
700–900 kaatunutta	1 000–2 000 kaatuneina, 11 000 vankeina

Tampereen taistelu käytiin 16. maaliskuuta – 6. huhtikuuta 1918, kun valkoiset valloittivat Tampereen Suomen sisällissodassa. Valkoisia johti C. G. E. Mannerheim. Taisteluun osallistuneiden joukkojen määrillä mitattuna Tampereen taistelu oli Pohjoismaiden siihenastisen sotahistorian suurin.

Valkoisten voittamasta Tampereen taistelusta tuli sisällissodan käännekohta. Taktisesti valkoinen puoli kärsi kuitenkin yllättävän suuria tappioita, sillä taisteluun ryhdyttiin suoraan liikkeestä. Osittain syynä oli Mannerheimin tarve käydä ratkaisutaistelu ennen kuin saksalaiset joukot ehtisivät vaikuttaa sodan kulkuun, mutta osittain kyseessä oli punaisten aliarviointi. Punakaartin joukot olivat luovuttaneet vain vähäistä vastarintaa tehden valkoisille kaikki taajamat Vilppulan ja Messukylän välillä. Punakaartin joukkojen kuri oli kehno ja ne joutuivat useimmiten paniikkiin pelätessään saarrostusta. Tampereella joukot olivat kuitenkin jo motissa eikä staattinen puolustus vaatinut enää yhtenäistä johtoa. Punaiset pakottivatkin vastapuolen käyttämään lähes kaikki reservinsä kaupungin valloitukseen, josta tuli molemmille osapuolille verinen. Tampereen taisteluissa kuoli noin 2 000 punaista, joista puolet oli teloitettuja vankeja. Valkoisia kuoli noin 700.