Tappaiskeitto on savolainen perinneruokalaji, keitto, joka tehtiin yleensä syysteurastuspäivänä. Keitto pyrittiin saamaan valmiiksi niin, että teurastajakin – mikäli ei ollut talon väkeä – ehtisi syödä ennen lähtöään. Sisäelimistä maksa, munuaiset ja sydän huuhdeltiin, kiehautettiin, paloiteltiin ja pantiin kiehumaan. Mausteina käytettiin suolaa, pippuria ja sipulia. Miltei valmiiseen keittoon lisättiin perunalohkot ja ohra-, ruisjauho- tai kauraryynisuurus.[1]
Keitossa ei ollut mykyjä, sillä niiden valmistaminen oli suuritöisempää. Mykysoppa keitettiin myöhemmin kaikessa rauhassa. Paikoitellen nimitystä tappaissoppa tosin käytettiin juurikin mykysopasta eli mykyrokasta.[1]
Bertta Räsäsen vuonna 1983 tekemän ehdotuksen pohjalta keittiömestari Jaakko Kolmosen johdolla valittiin 450 kuntaan pitäjäruuat.[2] Myös jokainen Savon silloisista kunnista valitsi omat perinneruokansa. Tappaiskeitto äänestettiin Haukivuoren nimikkoruoaksi (1984).[3]
- ↑ a b Viittausvirhe: Virheellinen
<ref>-elementti; viitettäSavol.syömälysti-s.68-71ei löytynyt - ↑ Viittausvirhe: Virheellinen
<ref>-elementti; viitettäSavol.syömälysti-s.5ei löytynyt - ↑ Savossa äänestettiin pitäjille nimikkoruoat. Helsingin Sanomat, 20.9.1984, s. 19. Näköislehden aukeama (tilaajille).