Taqiyya

Tämän artikkelin tai sen osan neutraalius on kyseenalaistettu. Asiasta keskustellaan keskustelusivulla. Voit auttaa Wikipediaa muokkaamalla artikkelin näkökulmaa neutraalimmaksi. Mallineen saa poistaa vasta kun asiasta on saavutettu konsensus keskustelusivulla. Tarkennus: Artikkeliin on valikoitu tietoa paljolti Islam-kriittistä näkökulmaa tukemaan

Taqiyya (arab. تقیة‎) tarkoittaa muslimin lupaa poiketa totuudesta etenkin ollessaan uhattuna tai pakon alla (ikrah).^[1] Se on usein rajattu vain oman uskon kieltämiseen itsesuojeluna,^[2][3] mutta periaatetta on pidetty myös tätä laajempana.^[4][5]

Totuudesta poikkeaminen on islamissa joskus velvollisuus. Imaami Fakhr al-Din al-Razi (k. 1209) pitää taqiyyaa sunnalaisen islamin yleisperiaatteena. Sen noudattaminen ei kuitenkaan saa johtaa islamilaisen lain kieltämiin synteihin.^[6] 900-luvulla elänyt imaami Ibn Hajar al-Haytami toteaa, että on synti paljastaa vääräuskoisille muslimien heikkouksia.^[7] Taqiyya ei rajoitu šiialaisuuteen,^[8][4] kuten usein väitetään.^[4][9] Professori Sami Mukaram katsoo, että taqiyya on kaikissa islamin suuntauksissa esiintyvä perustavan tärkeä periaate.^[5]

Arabian kielessä taqiyya tarkoittaa kirjaimellisesti pelkoa^[10] tai varovaisuutta^[4][9] mutta myös tietynlaista uskonnollista päähinettä.^[11][12]

1. ↑ Stewart 2013, s. 448-449
2. ↑ John L. Esposito: Taqiyah The Oxford Dictionary of Islam. 2003.
3. ↑ Jaakko Hämeen-Anttila: Islamin käsikirja, s. 181. Otava, 2004.
4. ↑ ^{a b c d} Lewis, Bernard: The Assassins, s. 25. Basic Books, 1967. Teoksen verkkoversio.
5. ↑ ^{a b} Ibrahim, 2009 s. 68; Stewart 2013, s. 454
6. ↑ Stewart 2013, s. 455
7. ↑ Keller, 2017, s. 987 (w52.1.384) Synteihin kuuluu "showing others weak points of the Muslims."
8. ↑ Stewart 2013, s. 441, 448-449
9. ↑ ^{a b} Medoff, Louis: Taqiya Encycopaedia Iranica Online. Viitattu 12.11.2023.
10. ↑ Ibrahim 2009, s. 68; Stewart 2013, s. 448
11. ↑ Keller 2017, s. 1203
12. ↑ Men's Headress in Muslim Cultures Bayt al Fann. Viitattu 12.11.2023.