| Tauno Salo | |
|---|---|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 30. syyskuuta 1922 Hämeenlinna |
| Kuollut | 7. helmikuuta 2016 (93 vuotta) Helsinki |
| Kansalaisuus | Suomalainen |
| Ammatti | Arkkitehti |
| Arkkitehti | |
| Koulutus | Teknillinen korkeakoulu |
Tauno Ilmari Salo[1] (30. syyskuuta 1922 Hämeenlinna – 7. helmikuuta 2016 Helsinki)[2] oli suomalainen arkkitehti, joka teki työuransa Keskus-Sato Oy:ssä ja omassa suunnittelutoimistossaan. Tasavallan presidentti myönsi hänelle yliarkkitehdin arvonimen.[2]
Salo kirjoitti ylioppilaaksi Helsingin suomalaisessa normaalilyseossa 1941 ja astui sotapalvelukseen saman vuoden kesällä. Hän palveli jatkosodassa jaosupseerina ja tulenjohtajana saaden luutnantin arvon ennen kotiuttamistaan. Salo osallistui taisteluihin muun muassa Valkeasaarella ja Viipurinlahdella. Vuonna 1968 hänet ylennettiin yliluutnantiksi.[1][2]
Arkkitehdiksi Salo valmistui Teknillisestä korkeakoulusta 1949. Työuransa hän aloitti Kulutusosuuskuntin Keskusliiton toimistoarkkitehtinä 1948–1952 ja siirtyi Keskus-Sato Oy:n palvelukseen 1953. Salo työskenteli aluksi toimistoarkkitehtinä 1953–1955, eteni sitten tekniseksi johtajaksi 1955–1981 ja yleni ennen eläköitymistään Keskus-Sato Oy:n toimitusjohtajaksi 1981–1985. Sivutoimenaan hän hoiti omaa suunnittelutoimistoaan 1960–1981.[1][2]
Työuransa ohessa Salolla oli useita luottamustoimia muun muassa kokoomuksen edustajana Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunnassa 1972–1985 ja Helsingin Osuuskaupan hallintoneuvoston jäsenyys 1983–1988.[1][2]
- ↑ a b c d Diplomi-insinöörit ja arkkitehdit 2000, s. 521. (Osa 2) Helsinki: Tekniikan Akateemisten Liitto ja Tekniska Föreningen i Finland, 2000. ISBN 952-5005-37-2
- ↑ a b c d e Brunila, Rea: Tauno Salo 1922–2016 (Muistokirjoitus tilaajille) Helsingin Sanomat. 19.3.2016. Helsinki: Sanoma Media Finland Oy. Viitattu 29.9.2021.