Tieteellinen laki

Tieteelliset lait ovat joukko empiirisesti havaittuja ja matemaattisesti tai sanallisesti esitettyjä säännönmukaisuuksia, jotka ilmaisevat, että jokin tietty ilmiö ilmenee aina, kun tietyt ehdot täyttyvät.[1] Lait ovat tieteen vallitsevia hypoteeseja siitä, mitä luonnonlait ovat. Ne tieteelliset lait, jotka ovat tosia, ovat luonnonlakeja.[2]

Tieteelliset lait ovat tyypillisesti johtopäätöksiä, jotka perustuvat toistettuihin tieteellisiin kokeisiin ja havaintoihin,[3][4] ja jotka ovat tulleet yleisesti hyväksytyiksi tiedeyhteisössä.[2][1] Kaikkeuden toimintaa kuvaavien lakien muotoilu on eräs tieteen päämääristä.[3]

Lakien keskeinen ominaisuus on niiden vaillinaisuus, toisin sanoen ne ovat yleensä vain totuuden likiarvoja, joiden sovellusalue on rajallinen.[5] Lait voidaan korvata uusilla ja tarkemmilla; toisaalta selvästi vanhentuneet lait, kuten fysiikassa klassisen mekaniikan lait, toimivat monessa tilanteessa riittävän tarkasti. Toinen oleellinen lakien ominaisuus on niiden ennustuskyky,[6] eli niillä voidaan ennustaa tulevaisuuden tapahtumia jossain määrin, kun nykyinen tilanne tunnetaan. Kolmanneksi lait ovat usein, vaikkakaan eivät aina, matemaattisia,[7][8] toisin sanoen niillä kuvataan määrällisesti ilmaistavissa olevien asioiden välisiä säännönmukaisuuksia.

Tieteenfilosofiassa eräs keskeinen ongelma on, mikä erottaa lait pelkistä satunnaisista yleistyksistä.[9] Tieteelliset lait ovat luonteeltaan erilaisia kuin lait oikeudenkäytössä; ne eivät määrää, miten asioiden tulisi olla, vaan ainoastaan pyrkivät kuvaamaan, miten ne ovat.

  1. a b Matson, Ronald H.: Scientific laws and theories science.kennesaw.edu. Arkistoitu 9.7.2017. Viitattu 17.6.2010. (englanniksi)
  2. a b Rosenberg, Alex: Philosophy of science. A Contemporary Introduction, s. 32. (2nd edition) New York, London: Routledge, 2005. ISBN 0-415-34317-8 (englanniksi)
  3. a b Ziman, John M.: An Introduction to Science Studies. The Philosophical and Social Aspects of Science and Technology, s. 23–24. Cambridge: Cambridge University Press, 1987. ISBN 0-52134680-0 Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  4. Gibbons, Thomas C.: Some Terms and Concepts of Physical Science Physical Science Readings. Arkistoitu 25.6.2010. Viitattu 17.6.2010. (englanniksi)
  5. Swartz, Norman: Laws of Nature The Internet Encyclopedia of Philosophy. Viitattu 17.6.2010. (englanniksi)
  6. Papineau, David: ”Laws, natural or scientific”. Teoksessa Honderich, Ted (toim.): The Oxford Companion to Philosophy. New edition. New York: Oxford University Press, 2005. ISBN 0-19-926479-1 (englanniksi)
  7. Davies 1992, s. 82.
  8. Dorato, Mauro: Why Are (Most) Laws of Nature Mathematical? (Logic, Epistemology, And The Unity Of Science) Nature’s Principles, 2005, 4. vsk, s. 55–75. Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
  9. Carroll, John W.: Laws of Nature The Stanford Encyclopedia of Philosophy. The Metaphysics Research Lab. Stanford University. (englanniksi)

From Wikipedia, the free encyclopedia · View on Wikipedia

Developed by razib.in