Tieteellinen luokittelu

Tieteellinen luokittelu

• Tieteellinen luokittelu
• Taksonomia
• Systematiikka
• Kladistiikka

Luokittelun tasot

• yläkunta / domeeni
• kunta
  • alakunta
    • osakunta
      • yläjakso, yläkaari
• pääjakso / kaari
  • alajakso / alakaari
    • osajakso / osakaari
      • yläluokka
• luokka
• lahko
• heimo
• tribus
• suku
• sektio
• sarja
• laji
  • alalaji
• muunnos / serotyyppi
• muoto
• erityismuoto
• lajike / rotu

Termejä

• taksoni
• fenetiikka
• kladistiikka
• tyyppilaji
• binominen nimistö
• holotyyppi
• Luettelo systematiikassa yleisistä latinan- ja kreikankielisistä sanoista
• rengaslajit
• Integrated Taxonomic Information System

Kasvien luokittelu

• Angiosperm Phylogeny Group
  • APG II -luokittelu
  • APG III -luokittelu
• Cronquistin luokittelu
• Kasvien luokitus Linnén teennäisjärjestelmän mukaan

Tieteellinen luokittelu on biologian tapa luokitella eliöitä hierarkkisiin kategorioihin, taksoneihin. Systematiikka on tieteenala, joka tutkii eliöiden luokittelua teoriassa, biologinen taksonomia tutkii samoja asioita käytännössä.^[1]

Carolus Linnaeuksen perustama klassinen taksonomia perustuu fenetiikkaan, jossa eliöt luokitellaan ryhmiin yhteisten ominaisuuksien perusteella (varpaiden määrä, itiön muoto, jne.). Se kehitettiin alun perin auttamaan eliöiden tunnistamista.

Modernin taksonomian pohjana on useimmiten fylogeneettinen systematiikka eli kladistiikka. Kladistiikka on 1950-luvulta alkaen kehitetty taksonomiajärjestelmä, joka esittää eliöiden suhteet toisiinsa ensisijaisesti evolutiivisten suhteiden mukaan.

DNA-sekvenssien vertailulla on nykyisin kasvava rooli eliöryhmien sukulaisuussuhteiden tutkimisessa, ja se on usein johtanut vanhojen luokittelujärjestelmien muuttamiseen.

1. ↑ Jyrki Muona: Systematiikka, taksonomia, fylogenia ja luokittelu - sisältöä sanoihin (^{[vanhentunut linkki]}) 24.3.2004. Luonnontieteellinen keskusmuseo. Arkistoitu . Viitattu 27.1.2007.