Tom Dumoulin | |
---|---|
Tom Dumoulin Ranskan ympäriajossa 2013. |
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 11. marraskuuta 1990 |
Kansalaisuus | Alankomaat |
Pyöräilijä | |
Pituus | 185 cm[1] |
Paino | 69 kg[1] |
Joukkue | lopettanut |
Laji | maantie |
Rooli | ajaja |
Ajajatyyppi | yleisajaja, aika-ajon erikoismies |
Ura | |
Amatöörijoukkue(et) | |
2010 2011 |
Alankomaiden maajoukkue Rabobank Continental Team |
Ammattilaisjoukkue(et) | |
2012–2016 2017–2019 2020−2022 |
Argos/Giant-Shimano / Team Giant-Alpecin Team Sunweb Team Jumbo-Visma |
Suurimmat voitot | |
Aika-ajon maailmanmestaruus 2017 |
|
Tiedot päivitetty: 1. tammikuuta 2023 |
|
Aiheesta muualla | |
www.tomdumoulinofficial.com | |
Mitalit | |||
---|---|---|---|
Maa: Alankomaat | |||
Miesten pyöräily | |||
Olympialaiset | |||
Hopeaa | Rio de Janeiro 2016 | aika-ajo | |
Hopeaa | Tokio 2020 | aika-ajo | |
Maantiepyöräilyn MM-kilpailut | |||
Kultaa | Bergen 2017 | aika-ajo | |
Kultaa | Bergen 2017 | joukkueaika-ajo | |
Hopeaa | Innsbruck 2018 | aika-ajo | |
Hopeaa | Innsbruck 2018 | joukkueaika-ajo | |
Pronssia | Ponferrada 2014 | aika-ajo |
Tom Dumoulin (s. 11. marraskuuta 1990 Maastricht) on alankomaalainen maantiepyöräilijä ja Italian ympäriajon voittaja. Hän kilpaili ammattilaisena vuosina 2012–2022. Hän aloitti ammattilaisuransa Giant-Shimano -tallissa, ja edusti samaa joukkuetta, viimeksi nimeltään Team Sunweb, vuoteen 2019. Kausilla 2020–2022 hän ajoi Team Jumbo-Vismassa. Hän oli aktiiviurallaan parhaimmillaan etappikilpailuissa ja aika-ajoissa.
Dumoulin sai Ponferradan MM-kilpailuissa 2014 pronssia aika-ajossa.[2] Espanjan ympäriajossa 2015 hän voitti Benitachelliin päättyneen yhdeksännen etapin sekä 17. etapin aika-ajon Burgosissa. Hän johti kokonaiskilpailua etappien 5, 9, 10 ja 17–19 jälkeen. Toiseksi viimeisellä, 20. etapilla hän putosi kokonaiskilpailussa lopulliselle sijalleen kuudenneksi.[1]
Italian ympäriajossa 2016 Dumoulin voitti avausetappina ajetun aika-ajon 0,01 sekunnin erolla Primož Rogličiin.[3] Hän johti kokonaiskilpailua etappien 1, 2 ja 4–7 jälkeen. Saman vuoden Ranskan ympäriajossa hän voitti Andorraan päättyneen yhdeksännen etapin ja aika-ajona ajetun 13. etapin.[1]
Kesäolympialaisten 2016 aika-ajossa Dumoulin sai hopeaa.[4] Hän voitti Italian ympäriajossa 2017 kymmenentenä etappina ajetun aika-ajon siirtyen samalla kokonaiskilpailun johtoon.[1] Hän lisäsi johtoaan voitettuaan Santuario di Oropalle päättyneen 14. etapin.[5] Hän menetti 16. etapilla johdostaan yli kaksi minuuttia jouduttuaan käymään vatsavaivojen vuoksi tien sivussa.[6] Hän menetti kokonaisjohtonsa 19. etapin jälkeen.[1] Ennen viimeistä etappia hän oli neljäntenä 53 sekuntia kilpailua johtaneesta Nairo Quintanasta jääneenä.[7] Hän nousi kuitenkin kilpailun voittoon oltuaan vajaan 30 kilometrin aika-ajo-osuudella toiseksi nopein. Hän voitti kokonaiskilpailun 31 sekunnin erolla Quintanaan.[8]
Dumoulin voitti Bergenin MM-kilpailuissa 2017 kultaa sekä joukkueaika-ajossa[1] että henkilökohtaisessa aika-ajossa, jonka hän voitti 57 sekunnin erolla Primož Rogličiin[9]. Italian ympäriajossa 2018 hän voitti kilpailun avanneen aika-ajoetapin Jerusalemissa.[1] Kokonaiskilpailussa hän sijoittui toiseksi 46 sekunnin erolla Chris Froomeen.[10] Saman vuoden Ranskan ympäriajossa hän voitti aika-ajoetapin ja sijoittui kokonaiskilpailussa toiseksi minuutin ja 51 sekuntia Geraint Thomasille hävinneenä[11]. Innsbruckin MM-kilpailuissa 2018 hän saavutti hopeaa sekä henkilökohtaisessa että joukkueaika-ajossa.[1]
Vuodelle 2021 siirretyissä Tokion olympialaisissa Dumoulin sai toisen olympiahopeansa sijoituttuaan aika-ajossa toiseksi.[12]