Tulehdus

Tulehdus, tulehdusvaste, tulehdusreaktio eli inflammaatio on elimistön immuunipuolustusjärjestelmän tapa reagoida infektioon eli mikrobitartuntaan^[1] tai aiemmasta virustartunnasta peräisin olevien selkäydinhermossa asuvien virusten aktivoitumiseen eli kulkeutumiseen muualle elimistöön^[2][3]. Tulehdusvaste tuottaa hapetusvaurioita aiheuttavia vapaita happiradikaaleja^[4]. Myös sinkillä on keskeinen rooli immuunipuolustuksen harjoittamassa tulehduskontrollissa^[5].

Tulehdukseen saattaa liittyä kipua etenkin silloin, kun tulehtuneessa kudoksessa on kipuhermopäätteitä.

Tulehdus voi johtua myös ateriasta, jolla on suuri glykeeminen kuorma^[6]. Lisäksi myös kudosvaurioihin kuten esimerkiksi urheiluun liittyvän lihaskuormituksen synnyttämiin lihasten mikrovaurioihin liittyy aina jonkinasteinen tulehdusreaktio. Lihaskuormituksen yhteydessä syntyvät solutason niin sanotut mikrovauriot johtuvat siitä, että kuormituksen lihassoluihin aiheuttama voimakas mekaaninen venytys repii soluja rikki. ^[7][8][9].

Tartunnaksi kutsutaan tilannetta, jossa elimistöön päässeiden haitallisten mikrobien eli patogeenien lisääntyminen on niin runsasta, että ne ehtivät vauroittaa kudoksia^[10]. Elimistön immuunpuolustuksen tuottaman tulehduksen tehtävänä on tuhota elimistöön tunkeutuneet patogeenit eli haitalliset mikrobit, jotta ne eivät mädättäisi koko elimistöä. Toisena tehtävänä on korjata mikrobien tai tapaturmien aiheuttamat kudosvauriot.^[11][12] Esimerkiksi syöjäsolut eli fagosyytit tuhoavat viruksen infektoimia soluja^[13]. Ne kykenevät myös tuhoamaan tai inaktivoimaan vieraita mikrobeja ja siivoamaan vaurioituneiden kudosten tai solujen jäännöksiä. Myös solut osaavat hajottaa ja kierrättää omia rakenteitaan, mitä kutsutaan autofagiaksi^[14].

Tulehduksen sivuvaikutuksena syntyy myös ympäröivien kudosten vaurioita ^[15]. Immuunijärjestelmän toiminnan sivutuotteena syntyy joskus yhtä paljon kudosvaurioita kuin mitä patogeenit ehtivät aiheuttaa^[16]. Elimistön tuottama tulehdusvaste saattaa jopa tappaa potilaan^[17].

Tulehdussairauksille on ominaista taudin aaltoilu eli fluktuointi, jolla tarkoitetaan oireiden ja voinnin heilahteluja. Osa aaltoilusta saattaa selittyä levon, liikunnan tai stressin määrään taikka ravitsemukseen liittyvällä vaihtelulla.^[18]

Elimistöön jääneet virukset saattavat myös aiheuttaa uuden tulehduksen kauan alkuperäisen tulehduksen paranemisen jälkeen. Esimerkiksi selkäytimen hermosoluissa lymyävä vesirokkovirus voi aktivoitua uudelleen siirtyen hermoratoja pitkin muualle elimistöön, jos jokin uusi sairaus tai ikääntyminen heikentää elimistön immuunipuolustusta. Tämä johtaa vyöruusuksi kutsutun sairauden puhkeamiseen.^[19] Myös lääkehoidot saattavat johtaa vyöruusun aiheuttavaan immuniteetin heikkenemiseen^[20].

Autoimmuunitulehdus vahingoittaa elimistöä immuunipuolustuksen hyökätessä elimistön omia soluja vastaan^[21].

Bakteeriperäinen tulehdus oli yleinen kuolinsyy länsimaissa ennen antibioottien keksimistä^[22]. Moni kuolema johtuu edelleen globaalisti alahengitystieinfektion ja ripulin kaltaisista akuuteista tartuntataudeista^[23].

Tulehduksen vapauttamat välittäjäaineet kuten bradykiniini, ATP, NGF ja prostaglandiini lisäävät tuntohermojen kykyä aistia lämpöä ja painetta, mikä lisää paikallista kipuherkkyyttä^[24]

1. ↑ Infection The Free Dictionary. (englanniksi)
2. ↑ Vyöruusurokote Rokotepalvelu - kaikki rokotuksista. Viitattu 20.9.2022. (englanti)
3. ↑ Lähes jokaisen kehossa lymyilevä vyöruusu voi aiheuttaa outoja oireita – jää usein tunnistamatta www.iltalehti.fi. Viitattu 20.9.2022.
4. ↑ E- ja C-vitamiinin, karotenoidien, ubikinonin ja seleenin merkitys antioksidatiivisessa puolustusjärjestelmässä www.duodecimlehti.fi. Viitattu 18.3.2020.
5. ↑ The Role of Copper and Zinc Toxicity in Innate Immune Defense against Bacterial Pathogens. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4521016/#FN1
6. ↑ Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä rl3 ei löytynyt
7. ↑ Selkää tukeva järjestelmä. Jaana Suni ja Annika Taulaniemi. UKK-instituutti.
8. ↑ Treeni | Uusimmat tutkimukset osoittavat: Kylmähoito voi olla myös haitaksi lihaksen kehitykselle Helsingin Sanomat. 8.12.2020. Viitattu 16.7.2021.
9. ↑ Miksi lihakset kipeytyvät treenin jälkeen seuraavana päivänä ja jotkut vasta sitä seuraavana päivänä? Tikis.fi. 18.2.2020. Viitattu 20.7.2021.
10. ↑ infection. The Free Dictionary, Määritä ajankohta! Artikkelin verkkoversio.
11. ↑ Jessie Szalay-Live Science Contributor 19 October 2018: What Is Inflammation? livescience.com. Viitattu 4.9.2020. (englanniksi)
12. ↑ Everything you need to know about inflammation. https://www.medicalnewstoday.com/articles/248423.php
13. ↑ Virusinfektion laukaisemat puolustusvasteet - THL Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Arkistoitu 1.2.2021. Viitattu 28.1.2021.
14. ↑ Sofia Virtanen: Elimistömme syö itseään – lääketieteen Nobelin palkinto autofagosytoosin tutkijalle Tekniikkatalous. Viitattu 20.2.2020.
15. ↑ Eosinophil Count: Explanation and Risks Healthline. 15.6.2012. Viitattu 17.11.2020. (englanniksi)
16. ↑ Bruce Beutler: Pathogens, Commensals, and Immunity: From the Perspective of the Urinary Bladder. Pathogens, 7.1.2016, nro 5, s. 5. doi:10.3390/pathogens5010005 ISSN 2076-0817 Artikkelin verkkoversio.
17. ↑ Koronavirus | Tutkimus: Vanha kihtilääke kolkisiini näyttää estävän koronataudin pahenemista Helsingin Sanomat. 28.1.2021. Viitattu 28.1.2021.
18. ↑ Mitä tarkoittaa fluktuoi? vastaukset.fi. Viitattu 7.4.2021.
19. ↑ Vyöruusu Rokotepalvelu. Arkistoitu 27.10.2021. Viitattu 12.10.2021. (englanti)
20. ↑ Timo Vesikari: Vyöruusurokotus www.duodecimlehti.fi. 2017;133(8):717-8. Viitattu 12.10.2021.
21. ↑ Uusi näkökulma aivojen tulehdustilan säätelyyn (Arkistoitu – Internet Archive). Itä-Suomen yliopisto.
22. ↑ Hyvä kysymys: Millainen oli aika ennen antibiootteja? yle.fi. Viitattu 10.5.2022.
23. ↑ The top 10 causes of death www.who.int. Viitattu 10.5.2022. (englanniksi)
24. ↑ Inflammatory Pain: The Cellular Basis of Heat Hyperalgesia. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC2430694/