Turkkilaiset kansat (tr. Türk halkları / Türkî halkar, az. Türk xalqları, tat. Törki xalıqlar, jne.) on yleisnimitys turkkilaisia kieliä puhuville etnisille ryhmille, joilla on myös eriasteisia kulttuurillisia ja historiallisia yhtäläisyyksiä. Turkkilaisten kansojen asuma-alue muodostaa ketjun itäiseltä Välimereltä Itä-Euroopan sekä Keski-Aasian kautta aina pohjoiseen Siperiaan saakka. Turkkilaiset kielet ovat lähtöisin suppealta alueelta Keski-Aasiasta, josta ne levisivät laajalle alueelle varhaiselta keskiajalta alkaen. Turkkilaisista suurin osa on muslimeja. Turkkilaiseen historiaan perehtyvä akateeminen tutkimuksen alue on nimeltään turkologia.[2][3][4]
Suurin turkkilainen kansa on Anatolian turkkilaiset eli turkkilaiset (Türkler). Vaikka historiallinen etnonyymi "turkkilainen" liitetään nykyään yleensä vain heihin, käyttävät Turkin turkkilaiset itse muista turkkilaisista kansoista nimityksiä kuten Azerbaycan Türkleri, Kazak Türkleri, Tatar Türkleri. Turkin tasavaltaa onkin kutsuttu "kaikkien turkkilaisten kansallisuuskeskukseksi"[5].
Panturkkilaisuus oli 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa vaikuttanut ideologinen, poliittinen ja kulttuurillinen liike saavuttaa yhtenäisyyttä turkkilaisten kansojen keskuudessa.[6]