Tuulivoima tai tuulisähkö on tuulen liike-energian muuntamista sähköksi, yleensä tuuliturbiinien pyörivien lapojen välityksellä. Tuuli syntyy ilmakehässä auringon säteilyn lämmittäessä ilmaa eri alueilla epätasaisesti synnyttäen niillä lämpötila- ja paine-eroja. Lähinnä paine-erot pyrkivät tasoittumaan ja aiheuttavat ilmakehässä horisontaalisia ja vertikaalisia virtauksia. Maan- ja merenpinnan lähellä horisontaalinen virtaus koetaan tuulena, jota voidaan hyödyntää tuulivoimana.[1] Tuulivoima on siten uusiutuvaa energiaa, joka muodostuu Auringon säteilystä.[2]
Maailman tuulienergiajärjestön (WWEA) mukaan tuulivoiman maailmanlaajuinen kapasiteetti oli vuoden 2018 (2017) lopussa 598,9 (546,4) GW.[3] Maailman tuulienergianeuvosto (GWEC) raportoi joitakin gigawatteja alempia lukuja (591,5 ja 540,4 GW). Kapasiteettina mitaten johtavan tuulivoimamaan Kiinan voimalakapasiteetti ylitti jo 210 GW. Vuonna 2018 (2017) tuotantokapasiteetti lisääntyi maailmanlaajuisesti noin 50 GW (52 GW).[4][5][6] Vuonna 2017 tuulivoimalla tuotettiin noin 4,4 prosenttia maailman sähköntuotannosta.[7] Euroopan yhteisön alueelle asennetut tuulivoimalat tuottivat vuonna 2017 yhteensä 336 TWh sähköä, joka vastaa noin 11,6 prosenttia EU:n sähkönkulutuksesta.[8]
Merituulivoimaloiden eli offshore-tuulivoimaloiden koot ovat kasvaneet, mikä parantaa merituulivoiman kilpailukykyä suhteessa perinteisempään maalle rakennettuun tuulivoimaan. On esitetty arvioita, että vuoden 2025 jälkeen merituulivoimalat tuottavat edullisempaa sähköä kuin maalle rakennetut tuulivoimalat.[9]
<ref>
-elementti; viitettä suikula
ei löytynyt<ref>
-elementti; viitettä WWEA-Stat-Global
ei löytynyt<ref>
-elementti; viitettä WWEA-25.2.2019
ei löytynyt<ref>
-elementti; viitettä GWEC-2018-report
ei löytynyt<ref>
-elementti; viitettä GWEC-2017
ei löytynyt<ref>
-elementti; viitettä BP-2017
ei löytynyt<ref>
-elementti; viitettä EWEA-2017
ei löytynyt