| Antiikin Kreikan valtiomuodot |
|||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
|
|||||||||||||||||
Tyrannia (m.kreik. τυραννίς, tyrannis) eli yksinvalta oli antiikin Kreikassa yksi kolmesta tärkeimmästä polisten eli kaupunkivaltioiden valtiomuodoista demokratian ja oligarkian ohella. Siinä valta oli yhdellä henkilöllä, tyrannilla (τύραννος, tyrannos).[1][2][3][4]
Tyrannit nousivat yleensä valtaan köyhempien kansanryhmien tuella rikkaita aristokraatteja vastaan. Tyrannien ”kulta-aikaa” manner-Kreikassa ja saarilla oli arkaainen kausi 600–500-luvuilla eaa. Erityisesti Sisiliassa tyrannia säilyi aina 200-luvulle eaa. saakka.[4] Platon ja Aristoteles pitivät tyranniaa turmeltumana basileiasta eli monarkiasta. Tyrannia edusti heille huonoa yhden ihmisen hallintoa omaksi edukseen, siinä missä monarkia tarkoitti hyvää yhden ihmisen hallintoa kaikkien eduksi.[3] He katsoivat myös, että demokratiakin voi taantua tyranniaksi, jos sille ei aseteta mitään rajoja.[5]
- ↑ Liddell, Henry George & Scott, Robert: τυραννίς A Greek-English Lexicon. 1940. Oxford: Clarendon Press / Perseus Digital Library, Tufts University. (englanniksi)
- ↑ Liddell, Henry George & Scott, Robert: τύραννος A Greek-English Lexicon. 1940. Oxford: Clarendon Press / Perseus Digital Library, Tufts University. (englanniksi)
- ↑ a b Hansen 2004, s. 80–86.
- ↑ a b Peck, Harry Thurston: Tyrannus Harpers Dictionary of Classical Antiquities. 1898. Viitattu 5.11.2018.
- ↑ Peck, Harry Thurston: Democratia Harpers Dictionary of Classical Antiquities. 1898. Viitattu 5.11.2018.