Ugrilaiset kielet

Ugrilaiset kielet ovat toinen uralilaisten kielten perinteisesti oletetun mutta nyttemmin historiallisena kieliryhmänä kyseenalaistetun suomalais-ugrilaisten kielten alaryhmän kahdesta kieliryhmästä - toinen kieliryhmä suomalais-ugrilaisten kielten sisällä ovat suomalais-permiläiset kielet.

Perinteisen käsityksen mukaan ugrilaisia kieliä on kolme: unkari, hanti ja mansi. Näistä kaksi viimeksi mainittua, joista kumpikin todellisuudessa koostuu useista keskenään hyvin erilaisista kielimuodoista, muodostavat obinugrilaisten kielten ryhmän.

Nykyisen tutkimuksen perusteella sekä kantaugri että kantaobinguri ovat kieliryhminä ja välikantakielinä kiistanalaisia.^[1][2] Tästä riippumatta voidaan kuitenkin käyttää näitä nimityksiä viittaamaan maantieteellisesti määriteltyihin eli areaalisiin kieliryhmiin, ilman että välttämättä oletetaan näille yhteistä kantakieltä.

Ugrilaisia kieliä puhuu noin 16 miljoonaa ihmistä Unkarissa ja sen naapurivaltioissa sekä Hanti-Mansian autonomisessa piirikunnassa Pohjois-Venäjällä. Uralilaisen kielikunnan haaroista ugrilaisilla kielillä on vanhin kirjoitettu historia, sillä unkarin kielenmuistomerkit ulottuvat yli tuhannen vuoden taakse.

1. ↑ Honti, László 1998: Ugrilainen kantakieli – erheellinen vai reaalinen hypoteesi? Oekeeta asijoo. Commentationes Fenno-Ugricae in honorem Seppo Suhonen sexagenarii. Suomalais-Ugrilaisen Seuran Toimituksia 228, Helsinki.
2. ↑ Salminen, Tapani 2002: Problems in the taxonomy of the Uralic languages in the light of modern comparative studies. Лингвистический беспредел: сборник статей к 70-летию А. И. Кузнецовой. Москва: Издательство Московского университета, 2002. 44–55. http://www.helsinki.fi/~tasalmin/kuzn.html