Uloste

Hevosen lantapatteri laitumella.
Ulostebakteereita 10 000-kertaisesti suurennettuna.

Uloste (lat. faeces) on eläimen peräaukosta poistuvaa ruoansulatuksen jätettä. Uloste on yleensä kiinteähköä ainetta, joka koostuu ruoan sulamattomista osista, bakteereista, limasta ja ruoansulatuselimistön omista eritteistä. Ulosteen ruskea väri on peräisin pääasiassa sapen tuottamista aineista, mutta myös kuolleista punasoluista, jotka poistuvat elimistöstä ulosteen mukana.

Vetelä ja nestemäinen uloste eli ripuli on kypsytettyjä ruoka-aineita käyttävän ihmisen kohdalla merkkinä ruoansulatusjärjestelmän häiriöstä. Terveen ihmisen uloste on kiinteää ja säännöllisesti muotoutunutta. Ihmisen suolistoloiset, kuten kihomato, voidaan havaita muiden keinojen ohella myös ulosteen pintaan nousevista madoista.

Tietyillä eläinlajeilla esiintyy ulosteen syömistä, joka voi olla joko normaalia tai johonkin sairauteen liittyvää. Ilmiö tunnetaan nimellä koprofagia.

Ihmisellä tavallisimpia ulostamiseen liittyviä ongelmia ovat ripuli, ummetus, peräpukamat ja ulosteenkarkailu.

Etenkin lihansyöjien uloste haisee usein epämiellyttävältä. Ulosteen erikoinen rakenne ja haju voivat johtua epäterveellisestä ruokavaliosta tai suolistosairaudesta, esimerkiksi keliakiasta tai Crohnin taudista.


From Wikipedia, the free encyclopedia · View on Wikipedia

Developed by Tubidy