Ultraprosessoitu ruoka

Ultraprosessoitu ruoka eli pitkälle jalostettu valmisruoka on teollisesti valmistettua ruokaa, joka sisältää sellaisia ainesosia, joita ei käytetä perinteisessä ruoanvalmistuksessa^[1].

Ultraprosessoitu ruoka saattaa sisältää esimerkiksi ruoka-aineista irroitettuja ainesosia kuten kaseiinia, laktoosia, heraa, gluteenia. Muita mahdollisia raaka-aineita ovat hydrogenoitu tai vaihtoesteröity öljy, hydrolysoitu proteiini, soijaproteiini-isolaatti, maltodekstriini, inverttisokeri ja maissisiirappi. Ultraprosessoidussa ruoassa käytetään lisäksi usein väriaineita ja värin stabiloijia, aromiaineita ja aromivahventeita, keinotekoisia makeutusaineita, vaahdotus- ja emugointiaineita sekä kosteudensäilyttäjiä. Ultraprosessoidun ruoan valmistuksessa voidaan käyttää lisäksi teollisia prosesseja kuten suulakepuristusta.^[2]

Suomessa myydyssä jäätelössä käytetään myös glukoosisiirappia^[3]. Muita ultraprosessoituihin ruokiin lisättyjä sokereita ja sokeriin perustuvia makeuttajia ovat glukoosi, maltoosi, melassi, fruktoosi ja rypälemehutiiviste^[4].

Virvoitus-, energia- ja kaakaojuomat, suklaa, makeiset, energiapatukat, jäätelö, teolliset keksit ja leivonnaiset, margariinit ja muut teolliset levitteet, murot, hedelmäjugurtit, valmiskastikkeet, äidinmaidonkorvike ja vauvanruoat, laihdutusvalmisteet sekä monet lämmittämistä vailla olevat valmisruoat kuten esimerkiksi kana- ja kalanugetit, makkarat, pussikeitot ja valmisjälkiruoat ovat tyypillisesti ultraprosessoituja^[5].

Ultraprosessoitu ruoka on usein hyvin hienojakoista, millä arvellaan olevan epäedullisia terveysvaikutuksia^[6].

Vuonna 2023 julkaistun tieteellisten tutkimusten yhteenvedon mukaan arviolta 14 prosentilla aikuisista ja 12 prosentilla lapsista esiintyisi addiktoitumista ultraprosessoituihin ruokiin. Yhteenvedossa tarkasteltiin 281 tutkimusta 36:sta eri maasta.^[7]

Ultraprosessoidun valmisruoan vastakohtana käytetään usein termiä kotiruoka.

1. ↑ Eurídice Martínez Steele, Larissa Galastri Baraldi, Maria Laura da Costa Louzada, Jean-Claude Moubarac, Dariush Mozaffarian, Carlos Augusto Monteiro: Ultra-processed foods and added sugars in the US diet: evidence from a nationally representative cross-sectional study. BMJ Open, 1.1.2016, nro 3, s. e009892. PubMed:26962035 doi:10.1136/bmjopen-2015-009892 ISSN 2044-6055 Artikkelin verkkoversio. (englanti)
2. ↑ Carlos A. Monteiro, Geoffrey Cannon, Renata Levy, Jean-Claude Moubarac, Patricia Jaime, Ana Paula Martins, Daniela Canella, Maria Louzada, Diana Parra: NOVA. The star shines bright. World Nutrition, 7.1.2016, 7. vsk, nro 1-3, s. 28–38. ISSN 2041-9775 Artikkelin verkkoversio. (englanti)
3. ↑ Viennetta Vanilja. Tuoteseloste ingman.fi.
4. ↑ Mikä on huonoa sokeria ja miksi? | Hyvinvointi & Terveys Minska. 19.12.2019. Viitattu 18.11.2020.
5. ↑ Carlos A. Monteiro, Geoffrey Cannon, Renata Levy, Jean-Claude Moubarac, Patricia Jaime, Ana Paula Martins, Daniela Canella, Maria Louzada, Diana Parra: NOVA. The star shines bright. World Nutrition, 7.1.2016, 7. vsk, nro 1-3, s. 28–38. ISSN 2041-9775 Artikkelin verkkoversio. (englanti)
6. ↑ Filippa Juul, Georgeta Vaidean, Niyati Parekh: Ultra-processed Foods and Cardiovascular Diseases: Potential Mechanisms of Action. Advances in Nutrition, 3.5.2021, nro nmab049. doi:10.1093/advances/nmab049 ISSN 2161-8313 Artikkelin verkkoversio.
7. ↑ Ostaisitko sipsipussin, jonka kyljessä lukee "saattaa aiheuttaa riippuvuutta"? Tutkijoiden mukaan osa ruoista pitäisi tunnistaa addiktoiviksi mtvuutiset.fi. 22.10.2023. Viitattu 15.12.2023.