Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Urin kolmas dynastia hallitsi Sumeria vanhalla ajalla nykyisessä Etelä-Irakissa noin 2112–1950 eaa. Tänä Uus-Sumerin aikana maa kukoisti, syntyi eräänlainen Urin johtama imperiumi. Sumerin kulttuuri elpyi akkadilaisajan jälkeen, maassa vallitsi eräänlainen renessanssi.
Maata hallinneet puolibarbaariset gutilaiset ajettiin pois kauden alussa. Urin kuningas Ur-Nammu onnistui pian yhdistää valtakunta, voittaen Urukin ja Lagašin kaupungit. Sumeri kukoisti varsinkin Ur-Nammun seuraajan Šulgin 48 hallitusvuoden aikaan. Maahan syntyi papiston ohjaama keskitetty byrokratia, jossa valtio ohjasi talouselämää. Šulgi julistautui jumalaksi jo eläissään, ja hänelle rakennettiin oma temppelikin. Valtio ulottui Pohjois-Mesopotamiaan Assyrian alueelle ja Sumerilla oli liittolaisia Iranissa. Lähiulkomaiden kanssa solmittiin poliittisia avioliittoja. Kauppaa käytiin muun muassa Persianlahdella, kuparia tuotiin Makanista Omanista, ja karneolia Intiasta Meluhhasta.
Uus-Sumeri romahti, kun amorilaiset paimentolaiset ja idässä hallinnut Elamin kuningas hyökkäsivät maahan. Elamilaiset ryöstivät ja hävittivät Urin. Sumerin viimeinen kuningas Ibbi-Sin joutui vangiksi Elamiin. Kaaoksen jälkeen maan vakautti amorilainen kuningas Ishbi-Erra, joka asettui Isiniin. Mesopotamiassa alkoi poliittisesti hajanainen Isin-Larsa-kausi, jona aikan sumerin kieli harvinaistui.