Uto-asteekkilaiset kielet on laajalle levinnyt Amerikan alkuperäisten asukkaiden muodostama kielikunta, johon kuuluvia kieliä puhutaan Pohjois- ja Keski-Amerikassa. Pohjoisin uto-asteekkilainen kieli on Idahon osavaltiossa Yhdysvalloissa puhuttu shoshoni ja eteläisin on El Salvadorin ja Nicaraguan alueella puhuttu pipil. Puhujamäärältään suurin uto-asteekkilainen kieli on nahuatl (n. 85%).[1]
Arizonan, Nevadan, Kalifornian ja Utahin uto-asteekkilaisia kieliä puhuvat kansat tunnetaan yleisesti Suuren syvänteen intiaaneina. He edustivat kieliperheen numic-ryhmää, joka haarautui useiksi eri kieliksi.[2] Kieliryhmän puhujia kulkeutui myös Coloradoon, Idahoon, Montanaan ja Oregoniin. Tunnetuimpia tämän haaran kieliä puhuvista kansoista ovat comanchet, shoshonit ja utet, joista kaikki omaksuivat alkuperäiseen kulttuuriinsa monia piirteitä tasankointiaaneille ominaisista perinteistä.
Kielikunnan alkukodin on katsottu sijainneen joko Yhdysvaltojen lounaisosissa tai Luoteis-Meksikossa.