Uus-Babylonia

Osa artikkelisarjaa
Mesopotamia
Eufrat – Tigris Assyriologia
Imperiumit ja kaupungit Sumer Uruk Ur Eridu Kiš Lagaš Nippur Akkadin valtakunta Akkad Babylon Isin Susa Assyria Assur Ninive Dur-Šarrukin Nimrud Babylonia Kaldea Elam Amorilaiset Hurrilaiset Mitanni Kassiitit Urartu
Kronologia Sumerin kuninkaat Assyrian kuninkaat Babylonian kuninkaat
Kieli Nuolenpääkirjoitus Sumeri – Akkadi Elamiitti – Hurri
Mytologia Enūma Eliš Gilgameš – Marduk Sumerien uskonto Babylonian uskonto
Kulttuuri Taide – Kirjallisuus – Musiikki Babylonialaiset numerot Hammurabin laki
n k m

Uus-Babylonia oli Uus-Assyriasta uudelleen irtautunut Babylonian valtio. Vuosisatoja kestäneet meedialaisten ja babylonialaisten hyökkäykset olivat muutenkin jo heikentäneet Assyrian valtaa, mutta varsinaisen kuoliniskun antoi Assyrian viimeisen voimakkaan hallitsijan Assurbanipalin kuolema (630/627 eaa.), jolloin maa ajautui sisällissotaan. Tilannetta käytti hyväkseen kaldealainen Nabopolassar, joka sai joukkoineen karkotettua assyrialaiset Babyloniasta.^[1]

Uus-Babylonian keskus oli nykyisessä Irakissa muinoin sijainnut Babylonin kaupunki. Sitä johti niin sanottu kaldealaisten dynastia, jonka ensimmäinen kuningas oli Nabopolassar. Hänen poikansa Nebukadressar II valloitti Juudan ja vei juutalaiset pakkosiirtolaisuuteen. Babylonian viimeinen kuningas oli Nabunaid, mutta viimeisinä vuosina Uus-Babyloniaa hallitsi käytännössä varakuningas Belsassar, koska Nabunaid oli Arabiassa.

Koska Nabunaid palvoi kuunjumalaa, perinteisen auringonjumalan palvojapapit liittoutuivat häntä vastaan ja saivat tukea Persian Kyyrokselta, jonka sotajoukko valtasi muutamien taistelujen jälkeen verettä Babylonin vuonna 539 eaa.^[2]

1. ↑ Konttinen, Matti (toim.): Antiikin kansoja ja valtioita, Vuodesta 970 eKr. vuoteen 277 eKr, s. 78. Ihmiskunnan värikkäät vaiheet. Suomennos Heikki Kaskimies. Valitut Palat, 1998. ISBN 951-584-369-3.
2. ↑ Grimberg, C.: Kansojen historia, osa 1, 1980, s. 432