Uuskarismaattisuus

Osa artikkelisarjaa
Protestantismi
Aiheet Suuret herätykset Uskonpuhdistus
Teologia Viisi pääperiaatetta Adiafora Pelastusvarmuus Uskovien kaste Protestanttinen kirkko-oppi Yleinen pappeus
Pääsuuntaukset Adventismi Anabaptismi Anglikanismi Baptismi Helluntaiherätys Kalvinismi Luterilaisuus Metodismi Vapaat suunnat
Alasuuntaukset Herrnhutilaisuus Hussilaisuus Valdolaisuus Kveekarit Katolis-apostolinen kirkko Pietismi Suomen herätysliikkeet Plymouthin veljet Pyhitysliike Raamatuntutkijat Seitsemännen päivän adventismi Schwenckfeldiläisyys
Yleiskristilliset liikkeet Karismaattinen liike Uskonliike Evankelikalismi Uuskarismaattisuus Tunnustuskuntiin kuulumattomat
Muut liikkeet Arminiolaisuus Fundamentalismi Konvergenssiliike Kotikirkot Liberaaliteologia Puritanismi Radikaalipietismi Uusprotestantismi
n k m

Osa artikkelisarjaa
Evankelikalismi
Tausta Kristinusko Protestantismi Uskovien kirkko Suuret herätykset Ensimmäinen Toinen Kolmas Neljäs Azusa-kadun herätys
Oppi Evankelinen teologia Jumala Jeesus Pyhä Henki Raamattu Jumalanpalvelus Ylistys Rukoilu Lähetystyö Päätösteologia
Käytänteet Alttarikutsu Herätyskokous Lapsen esittely Leirikokous Pyhän Hengen kaste Raamatullisuus Syntisen rukous Televisioevankeliointi Telttakokous Täysi evankeliumi Uskovien kaste Uudestisyntyminen Ylistysmusiikki
Tehtävät Evankelista Diakoni Kanttori Lähetystyöntekijä Pastori Piispa Vanhimmisto
Liikkeet Anabaptismi Baptismi Jeesus-liike Fundamentalismi Helluntaiherätys Keswick-liike Megakirkko Pyhitysliike Raamatullinen seurakunta Transformationalismi Tunnustuskuntiin kuulumaton kristinusko Uuskarismaattisuus Vapaakirkko Viides herätysliike
Organisaatiot Christianity Today Fullerin teologinen seminaari Lausannen liike Lausannen julistus Moody Bible Institute Maailman evankelinen allianssi Yhdysvallat Eurooppa Suomi World Vision Youth for Christ
Henkilöt Billy Graham Billy Sunday C. I. Scofield John Stott Charles Finney Dwight L. Moody Franklin Graham Jerry Falwell Jonathan Edwards
Lisää aiheesta Vapaat suunnat
n k m

Tunnustuskuntiin sitoutumaton uuskarismaattisuus tai lyhyemmin uuskarismaattisuus on helluntailais-karismaattisen kristillisyyden jälkeen 1960–1980-luvuilla muodostunut hengellinen liikehdintä^selvennä. Se kuvaa seurakuntia, joiden jäsenet ovat eronneet perinteisemmistä kirkkokunnista, mutta eivät ole välttämättä halunneet liittyä helluntaiseurakuntiin.^[1]

Liikkeen toiminnalle on leimallista verkostomaisuus ja muuttuvuus. Se korostaa tietoista uskonnollista kääntymystä, yliluonnollisen kokemisen ymmärtämistä arkielämään kuuluvaksi ja emotionaalisesti latautuneita jumalanpalveluksia. Uuskarismaattisuuden eri suuntaukset korostavat erilaisia opillisia ja rituaalisia ulottuvuuksia, kuten parantumista ja ihmeitä, yltäkylläisyyttä ja menestystä, evankeliointia, palvontaa ja ylistystä sekä apostolista seurakuntamallia.

Seurakuntien toiminta tähtää usein yksilön sitouttamiseen ja yhteisöllisyyteen, mutta myös kiertävien evankelistojen työhön joka pyrkii saamaan liikkeelle suuria yleisömääriä ilman omaa organisoitua seurakuntatoimintaa. Mediatyö on myös merkittävä kanava uuskarismaattisen liikkeen toiminnassa.^[2]

1. ↑ Tunnustuskuntiin sitoutumaton uuskarismaattisuus Uskonnot Suomessa. Uskonnot Suomessa -hanke. Arkistoitu 19.8.2018. Viitattu 5. maaliskuuta 2008.
2. ↑ Hovi, Tuija: Uuskarismaattinen yhteisöllisyys - vapaata sitoutumista Teologia.fi. 9.2.2010. Arkistoitu 20.8.2018. Viitattu 19.8.2018.