Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Osa artikkelisarjaa |
Mormonismi |
---|
Vaarna (engl. stake) on Myöhempien aikojen pyhien Jeesuksen Kristuksen kirkon hallinnollinen yksikkö, joka tietyllä tavalla vastaa luterilaisen ja katolisen kirkon hiippakuntaa. Kyseessä on useita kirkon seurakuntia. Vaarna on itsenäinen yksikkö Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkon organisaatiossa.
Nimitys vaarna viittaa teltan pystytyksessä käytettävään telttavaarnaan. Ajatuksena on, että vaarnat tukevat Kristuksen kirkkoa samoin kuin telttavaarnat tukevat telttaa. Joskus käytössä onkin myös nimitys Siionin vaarna.
Ensimmäinen myöhempien aikojen pyhien vaarna järjestettiin kirkon päämajassa Kirtlandissa, Ohiossa 17. helmikuuta 1834. Tällöin kirkon profeetta Joseph Smith valittiin ensimmäiseksi vaarnanjohtajaksi. Toinen vaarna järjestettiin Clay Countissa, Missourissa, saman vuoden heinäkuun 3. päivänä, ja sen johtajaksi valittiin David Whitmer. Missourin vaarna siirrettiin Far Westiin 1836. Kirtlandin vaarna hajotettiin pyhien jouduttua jättämään seudun 1838. Samana vuonna järjestettiin vaarna Adam-ondi-Ahmaniin, mutta se hajotettiin pian järjestämisen jälkeen. Vuonna 1839 kirkon uusi keskusvaarna järjestettiin Nauvoossa, Illinoisissa.
Joseph Smithin murhan jälkeen 1844 hänen perustamansa kirkko joutui hajaannuksen tilaan ja vaarnojen toiminta lamaantui. Kaikki olemassa olevat Siionin vaarnat hajotettiin 1846, koska suurin osa myöhempien aikojen pyhistä oli matkalla Brigham Youngin johdolla länteen, kohti Utahia.
Ensimmäinen Utahissa järjestetty vaarna oli Salt Lake Cityn vaarna, joka järjestettiin 3. lokakuuta 1847. Brigham Youngin kuollessa kirkolla oli kaksikymmentä vaarnaa, joissa oli arviolta 250 seurakuntaa. Vuoden 2006 lopulla MAP-kirkolla oli 2 745 toimivaa vaarnaa. Suomessa toimii tällä hetkellä kolme vaarnaa, Helsingin vaarna, joka järjestettiin 1977 ja Tampereen vaarna, joka järjestettiin 1983. Jyväskylän vaarna, aloitti toimintansa 16.5.2021
Kirkon alue tai lähetyskenttä voidaan järjestää vaarnaksi, kun alueella on riittävästi toimivia seurakuntia ja kirkon jäseniä. Tällöin lähetusalueesta tulee kirkon itsehallinnollinen yksikkö, joka ei enää toimi lähetystyötä johtavan lähetysjohtajan johdossa. Vaarnoja voidaan muodostaa myös jakamalla kasvanut vaarna kahdeksi (tai kaksi vaarnaa kolmeksi). Vaarnan perustaminen edellyttää tosin myös, että alueella on riittävä määrä kelvollisia Melkisedekin pappeuden haltijoita nousemaan vaarnan viranhaltijoiksi.
Vaarnan johtajana toimii vaarnanjohtaja (engl. stake president), jolla on apunaan ensimmäinen ja toinen neuvonantaja. Yhdessä nämä muodostavat vaarnan johtokunnan. Heidän apunaan vaarnan hallinnossa toimii kaksitoistajäseninen vaarnan korkea neuvosto. Kaikkien vaarnan johdossa toimivien tulee olla ylipappeja. He ovat vastuussa vaarnan hallinnon toimivuudesta. Samalla he palvelevat paikallisseurakuntia ja toimivat yhdistävänä linkkinä seurakuntien ja kirkon keskushallinnon välillä. Vaarnatasolla toimii yleensä myös kirkon apujärjestöjä. Näistä tärkeimmät ovat vaarnan apuyhdistys eli naisten järjestö, vaarnan alkeisyhdistys eli pienten lasten järjestö sekä vaarnan Nuorten miesten ja Nuorten naisten järjestöt. Nämä järjestävät vaarnan tasolla yhteistyötä paikallisseurakuntien vastaavien järjestöjen kanssa sekä palvelevat vastaavia järjestöjä seurakunnissa järjestämällä niille koulutusta, materiaalia, neuvontaa jne.
Kaikki vaarnatason johtajat toimivat viroissaan vapaaehtoispohjalla, siis ilman rahallista korvausta. Heidät kutsuu virkaan kirkon keskusjohto, joka tekee päätöksensä virallisesti rukouksen avulla ja Jumalan johdattamana. Toisaalta kaikki vaarnan viranhaltijat on hyväksyttävä, ennen kuin he voivat astua virkaan. Kirkon jäsenet hyväksyvät vaarnan viranhaltijat vaarnakonferensseissa ja srk.-konferenssissa.
Vaarnan viranhaltijat pitävät yhteyttä paikallisseurakuntiin vierailemalla niissä säännöllisin väliajoin. Samalla heillä on mahdollisuus tavata seurakuntien johtoa ja keskustella heidän kanssaan seurakuntien toiminnasta sekä mahdollisista haasteista. Tärkeä yhteydenpidon muoto on myös kahdesti vuodessa järjestettävät vaarnakonferenssit, joissa on usein vieraina kirkon korkeimpia viranhaltijoita. Joskus vieraana voi olla joku kirkon apostoleista. Vaarnakonferenssin yhteydessä on myös toimintaa eri erikoisryhmille.