Valaanpyynti

Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty päivitettäväksi, koska sen sisältö on osin vanhentunut. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.

Valaanpyynti (valastus) on valaiden metsästämistä. Sitä on harjoitettu eri muodoissa tuhansia vuosia. 1800-luvulla valaanpyynnin pääsyynä oli valaanrasva, jota käytettiin muun muassa polttoöljynä, mutta nykyisin sillä ei ole enää juuri käyttöä, vaan valaita pyydetään lähinnä ravinnon ja tutkimuksen vuoksi. Valaanpyynti on valaiden uhanalaistumisen tärkeimpiä syitä. Valaanpyynti on johtanut monien valaslajien vähenemiseen sukupuuton partaalle.

Valaanpyynnin kansainvälinen sääntely alkoi jo 1931, ja nykyisin pyyntiä rajoittavat monet kansainväliset ja alueelliset sopimukset. Vuonna 1946 perustettiin Kansainvälinen valaanpyyntikomissio (International Whaling Commission), joka sopi 1984 kaupallisen valaanpyynnin kiellosta. Vuoden 2005 IWC:n kokouksessa on asialistalla kaupallisen pyynnin salliminen kahdenkymmenen vuoden tauon jälkeen. Näiden vuosien aikanakin muutamat jäsenmaat, ennen kaikkea Japani ja Norja, ovat pyytäneet valaita niin sanottuihin tutkimustarkoituksiin tai osana alkuperäisasukkaiden kulttuurin suojelua (Tanskassa Färsaaret ja Grönlanti, Kanada). Erityisesti lahtivalaan pyyntiä vaaditaan vapautettavaksi.

Kiellon ulkopuolella ovat koko ajan olleet alkuperäiskansat, lähinnä eskimot ja aleutit^lähde?: heidän harjoittamansa valaanpyynti on niin pienimittaista, että sen ei ole katsottu olevan uhka kannoille ^lähde?.