Valittu kansa tarkoittaa ihmisryhmää, jonka Jumala on valinnut erityisasemaan. Vanhassa testamentissa Jumala valitsi Abrahamin jälkeläiset valituksi kansaksi, jotka saivat asua itsenäisenä kansana omassa maassaan (1. Moos. 12, 1. Moos. 22:16–18). Nykyään juutalaisen valitun kansan jäsenenä pidetään juutalaisesta äidistä syntyneitä, juutalaista uskontoa noudattavia ihmisiä. Kristinuskon piirissä valittuna kansana on pidetty kristittyjä (Ap. t. 15:7–18, 1. Piet 2:9–10).[1]
Vanhatestamentillista näkemystä jotain tietystä ryhmästä Jumalan valittuna kansana on käytetty myöhemminkin. Transvaalin presidentti ja Nederduitsch Hervormde Kerkin perustajajäsen Paul Kruger esimerkiksi katsoi, että afrikaanerien muodostama volk oli valittu kansa, jonka Suuri vaellus oli "pako Egyptin orjuudesta": exodus Kapmaasta brittien ikeestä buuritasavaltojen luvattuun maahan.[2]