Valtakunnanamiraali eli valta-amiraali (ruots. riksamiral) oli 1500- ja 1600-luvulla yksi Ruotsin ylimmistä virkamiehistä. Ensimmäinen merkki tällaisesta virasta on Eerik XIV:n ajalta vuoden 1561 lopulta tai vuoden 1562 alusta, jolloin käytetään nimitystä ylin amiraali (öfverste amiral). Tämän amiraalin tuli huolehtia Ruotsin laivaston rakentamisesta, varustamisesta ja johtamisesta. Aiemmin amiraaleiksi oli kutsuttu vain sotilaita, ei hallinnollisia virkamiehiä. Juhana III teki virasta pysyvän ja nimitti 1571 tähän virkaan Klaus Flemingin, jonka viran nimikkeenä oli Ruotsin valtakunnan amiraali (Svea rikes amiral). Vuosina 1602–1682 valtakunnanamiraalin arvo kuului laivaston hallinnolliselle ja sotilaalliselle johtajalle. Viran viimeinen haltija oli Gustaf Otto Stenbock, jonka aikana vuodesta 1682 viran nimikkeenä oli ylin amiraali. Stenbock kuoli 1685 ja hänen seuraajansa oli kenraaliamiraali Hans Wachtmeister, jonka virkatehtävät erosivat edeltäjän tehtävistä.