Back دين عام Arabic Dövlət borcu Azerbaijani Дзяржаўны доўг BE-X-OLD Държавен дълг Bulgarian Deute públic Catalan Státní dluh Czech Statsgæld Danish Staatsverschuldung German Δημόσιο χρέος Greek Government debt English
Valtionvelka on valtion kotimaasta ja ulkomailta ottama luotto. Kotimaisen velan aiheuttajina voivat olla julkisten sijoitusmenojen rahoittaminen, valtion käyttöbudjetin vajaus tai poikkeusoloissa sotamenot.[1]
Valtionvelka on eri asia kuin julkinen velka. Julkinen velka on julkisyhteisöjen velkaa. Julkisyhteisöihin kuuluu valtio ja sen lisäksi esimerkiksi kunnat, kuntayhtymät, Ahvenanmaan maakunta, lakisääteiset työeläkeyhtiöt, työeläkelaitokset ja muut sosiaaliturvarahastot sekä työeläkerahastot.[2]
Valtionvelka voi olla joko pitkäaikaista tai lyhytaikaista. Pitkäaikaisen velan muotoina ovat tavallisesti olleet valtionobligaatiot sekä ns. ainaiskorkolainat. Joskus otetaan käyttöön ns. pakkolaina.[1]
Jos kotimainen valtionvelka on suuri, se voi supistaa valtion talouspoliittista liikkumatilaa, heikentää rahanarvoa ja vaikeuttaa täystyöllisyyden ylläpitoa.[1] Järkevä suhdannevaihteluiden tasaaminen on mahdollista, kun julkinen velka on hallinnassa.[3] Ulkomainen velka voi johtaa maan köyhtymiseen, jos sitä ei käytetä maan kansantalouden tuotantokyvyn parantamiseen niin, että kansantuotoksen lisäys on suurempi kuin lainojen korot ja kuoletukset.
Maailmanpankki on herättänyt keskustelua siitä, voiko pahasti velkaantunut valtio tehdä konkurssin.[4] EU-maat takasivat Kreikan velkoja talouskriisissä, jotta maa ei ajautuisi konkurssiin.
Valtion nettolainanotto tarkoittaa sitä, paljonko valtio ottaa lisää velkaa. Tämän lisäksi valtio voi ottaa uusia lainoja pois maksettavien lainojen tilalle. Näiden kahden ilmiön summa on valtion bruttolainanotto. [5]
- ↑ a b c Tietosanakirja Facta. 1970. osa 10. "valtionvelka". s. 340.
- ↑ Valtion velanhallinta – Faktoja valtionvelasta Valtion velanhallinta. Arkistoitu 9.12.2023. Viitattu 9.12.2023.
- ↑ Palkansaajien tutkimuslaitoksen uusi johtaja Mika Maliranta haluaa Suomeen hyväpalkkaisia työpaikkoja – ”Keskeistä ei ole mitä tuotteita valmistetaan, vaan mitä täällä tehdään” Helsingin Sanomat. 31.7.2021.
- ↑ Should Countries like Argentina be able to Declare Themselves Bankrupt? International Monetary Fund 2002
- ↑ Sanasto (Arkistoitu – Internet Archive). Valtionkonttori. 29.4.2015.